Elias Ventola
Rusthollari Elias Ventola (1835 - 1918) osallistui monin tavoin Hattulan kunnan kehittämiseen
Kunnallishallintoa suunnittelemaan asetettu komitea asetti kokouksessaan 24.12.1867 pitäjään kunnallislautakunnan. 5. piirin (Hurttala, Mierola, Rahkoila, Ventola ja Pappila) edustajaksi kunnallislautakuntaan valittiin rusthollari Elias Ventola varamiehenään serkkunsa lautamies Kalle Elianp. Puontila. Herastuomari Elias Puontila (Elias Ventolan setä) oli kuulunut kunnallishallintoa suunnitelleeseen komiteaan.
Vuonna 1884 kuntakokous asetti vaivaistalotoimikunnan, johon kuuluivat mm. Elias Ventola ja Juho Lotti.
Kansakoulun kehittäjä
Kansakoulujen perustaminen otettiin esille kunnallislautakunnan kokouksessa 22.2.1868 ja käsittelyyn osallistui myös Elias Ventola. Tyttökoulun rakentamispäätös tehtiin 3.5.1870. Tyttökoulu aloitti samana syksynä toimintansa Rahkoilan Rekolassa. Vuonna 1878 kuntakokous päätti talon rakentamisesta ja asetti komitean tehtävää valmistelemaan. Komiteassa oli Elias Ventola.
Luonteenpiirteitä
Elias Ventola oli kuulema hätäinen mies. Kun peltoa savettiin (=ajettiin savea peltojen ravinteiksi, kun teollisia lannoitteita ei ollut), Elias lupasi miehille ryypyn. Miehet touhusivat ja heittelivät savea vähän sinne ja tänne. He ilmoittivat määräajassa tehtävän suoritetuksi ja saivat ryyppynsä. Työn jälki oli kuitenkin huono, mutta urakka tuli tehdyksi.
Entisaikaan peltolohkoilla viljeltiin viljaa ja ojanpientareilta tehtiin heinää lehmille. Kun salaojitus alkoi niin Elias murehti, mistä nyt tehdään heinät lehmille. Tähän poika Toivo Ventola sanoi, että saroiltahan sitä saa
Puoliso
Elias Ventola oli naimisissa Carolina Idänpään-Heikkilän ( 3.helmikuuta 1854, Vanaja - 8.toukokuuta 1928, Hattula) kanssa. Karoliina,
jota kirjoitusmuotoa hän käytti nimestään myöhemmin, oli valtiopäivämies Juhana Idänpään-Heikkilän tytär.
Karoliina oli 19 vuotta miestään nuorempi. Karoliinalle ja Eljakselle syntyi 10 lasta 17 vuoden aikana. Lapsista kolme kuoli pieninä. Suuren lapsikatraan ja Hattulassa merkittävän talon emännyyden hoitaminen aikana, jolloin kaikki tehtiin kotona, vaati Karoliinan ajan. Toisin kuin Eliaksen kohdalla, yhteiskunnallisesti merkittäviin tehtäviin ei jäänyt Karoliinalla aikaa.
Perheen hoitoon Karoliina paneutui tunnollisesti. Lapsista nuorin Viljo on kertonut, miten äiti laittoi heille pirtin pitkälle penkille jokaiselle puhtaan pyyhkeen ja puhtaat alusvaatteet ja komensi lapset viikoittain saunaan.
Lähteet
- Idänpään-Heikkilän sukuseuran matrikkeli