Turengin asema

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 9. lokakuuta 2015 kello 18.41 – tehnyt Rjoonas (keskustelu | muokkaukset) (Aikataululinkki, ensimmäisestä osiosta johdanto-osio (otsikko pois), turhat rivinvaihdot ja sitovat välilyönnit pois.)
Turengin asema 18.11.2009, kuvaaja: Joni Lahti.

Vuonna 1862 valmistunut Turengin asemarakennus on Suomen vanhin säilynyt puurakenteinen asema. Se rakennettiin Suomen ensimmäiselle rataosuudelle Helsinki-Hämeenlinna. Turengin asemarakennuksen suunnitteli lääninarkkitehtina toiminut Carl Albert Edelfelt, taidemaalari Albert Edelfeltin isä, jonka johdolla suunniteltiin kaikki ensimmäisen rataosuuden asemarakennukset. Ensimmäinen junamatka Helsinki-Hämeenlinna -välillä tehtiin 31.1.1862. Turengin aseman rakennustöitä jatkettiin kuitenkin vielä seuraavan vuoden puolella mm. maalaustöillä.

Tyyli

Tämän rataosuuden asemarakennukset on suunniteltu tyylillisellä murroskaudella ja niissä näkyykin vaikutteita useista eri tyylisuunnista, kuten sveitsiläistyylistä, huvilatyylistä ja uusgotiikasta. Asemat olivat epäsymmetrisiä ja monimuotoisia. Torniaiheita, kuten Turengin aseman kellotorni, avokuisteja ja katoksia esiintyi. Turengin alkuperäinen puinen laiturikatos on ainoa alkuperäisessä asussaan säilynyt.

Rakennus

Alkujaan asemarakennuksessa oli kolme odotushuonetta, kaksi pakaasihuonetta, kaksi postihuonetta ja yläkerrassa asemapäällikön asunto. Rakennuksen katolla oli kellotorni, jonka kelloa soitettiin junan saapumisen ja lähtemisen merkiksi. Torni on kuitenkin poistettu jälkikäteen, kuten lukuisat muutkin yksityiskohdat ja koristeet. Asemarakennuksen takana oli lisäksi erillinen asuinrakennus, jossa asui aseman kirjuri. Myöhemmin taloa laajennettiin, jotta saatiin asunto aseman sähköttäjälle.

Merkitys

Vuosien varrella asema on toiminut tärkeänä kokoontumispaikkana kyläläisille. Asemalla olleesta kellosta saattoi tarkistaa ajan ja asemalla toimi myös kioski. Paikalliselle teollisuudelle omalla asemalla on ollut suuri merkitys, varsinkin ennen sotia, kun Suomen autokanta ja tiestö olivat varsin vaatimattomat. Rautatietä hyödynsivät mm. sokeritehdas ja viljavarasto, joille oli rakennettu omat sivuraiteet. Myös lammilaiset yritykset hyödynsivät Turengin asemaa.

Pikkuhiljaa aseman käyttö alkuperäisessä tarkoituksessaan hiljeni ja myöhemmin loppui kokonaan. Nykyisin asemalla toimii yksityisomistuksessa oleva ravintola. Asema on museoviraston suojelukohde ainutlaatuisen historiansa vuoksi.

Lähteet

Sekunnin kuudeskymmenesosa: Väinö ja Pentti Hevonojan valokuvia Janakkalasta 1930-1970-luvuilta. Karisto, Hämeenlinna 2000.

Lähdön ja saapumisen paikat. Suomen kotiseutuliiton julkaisuja A:12, Forssan kirjapaino Oy, Forssa 2006.

Rautateiden arkkitehtuuri: Asemarakennuksia 1857-1941. Suomen rakennustaiteen museo, 1984.

Janakkala ennen ja nyt 2002 ja 2003.

Wikipedia

Aiheesta muualla

Turengin aseman aikataulunäyttö

Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.