Vanajan alttarikaappi
Vanajan kirkossa on pähkinäpuusta tehty alttarikaappi. 1500-luvulla veistetyn alttarikaapin hahmot esittävät Jeesuksen elämän tapahtumia. Kaappi on ollut Vanajan kirkossa lähes koko sen historian ajan.
Historiaa
Keskiajan katolisessa kirkossa alttarikaapit kehittyivät pyhäinjäännösten säilyttämistä varten. Pyhäinjäännösten merkitys oli osa katolilaisuutta jo hyvin varhain. Kaappiin kätketystä pyhäinjäännöslippaasta tehtiin koristeellinen ja siinä kuvattiin pyhimystä itseään. Lippaan taakse usein myös asetettiin pyhimystä kuvaava veistos, jota pidettiin yhtä tärkeänä kuin pyhäinjäännöstä, joka lippaaseen oli haudattu.
Vanajan alttarikaappi ei ole koskaan ollut tällaisessa käytössä. Se on valmistettu myöhäisessä vaiheessa, jolloin se sai niin sanotun narratiivisen merkityksen. Alttarikaapeilla on kaksi erilaista merkityssuuntaa: ikonimainen ja narratiivinen. Ikonimaisessa alttarikaapissa on yksi tai useita pyhimyspatsaita, joiden tarkoituksena on edustaa esittämäänsä pyhimystä ja näin ollen kommunikoida pyhimystä rukoilevan henkilön kanssa. Narratiivisessa alttarikaapissa kuvatut hahmot sen sijaan kommunikoivat keskenään ja kertovat katsojalle tarinan.
Esteettisyys oli tärkeä osa keskiaikaisia alttarikaappeja. Nykyinen Vanajan alttarikaappi on varsin vaatimaton verrattuna siihen, millainen se on joskus ollut. Vanajan alttarikaappi on flanderilainen, ja flanderilaiset kaapit olivat lähes aina maalattuja ja kullattuja. Keskiajalla voimakkaat värit edustivat kauneutta ja tämä ilmeni myös kirkkojen lasimaalauksissa, keskiajan ihmisten vaatetuksessa ja jopa ruuissa. Vanajan alttarikaapin hahmot ovat monimuotoisia, joka myös kuuluu keskiajan ihanteisiin. Alttarikaapin hahmoilla on seitsemänkymmentä päähinettä, jotka ovat kaikki erilaisia keskenään. Vanajan kaappi edustaakin myöhäisgotiikkaa, jonka tunnusmerkkejä värikkyys ja monimuotoisuus ovat.
Vanajan alttarikaapin vaiheita
1500-luvun alun Brysselissä ja Antwerpenissä keskityttiin valmistamaan alttarikaappeja. Kaupungeissa toimi kiltoja, jotka valvoivat alttarikaappien valmistusta. Antwerpenissa, jossa Vanajan alttarikaappi on valmistettu, kaapit leimattiin kaupungin symbolilla. Vanajan alttarikaapista näitä leimoja löytyy useita.
Vanajan alttarikaappia pidetään tilaustyönä tehtynä. Sen varhaisista vaiheista ei juurikaan tiedetä, ensimmäiset merkinnät löytyvät vuodelta 1745. Eräässä kirkon kalustoluettelossa mainitaan alttarikaapin esittävän Kristuksen elämää. Vuonna 1824 pidettiin Vanajan kirkossa pitäjänkokous, jossa kirkkoherra saarnasi epäjumalien palvontaa vastaan. Seurauksena seurakuntalaiset päättivät siirtää veistokset ulos kirkosta. Alttarikaappia ei kuitenkaan olisi saatu ehjänä poistettua, joten se päätettiin vain sijoittaa syrjemmäksi. Vuonna 1902 alttarikaappia pyydettiin osaksi Valtion historiallisen museon kokoelmia, mutta Vanajassa oli jo unohdettu 1800-luvun asenteet, eikä kaapista luovuttu.
Vanajan alttarikaappi kuvioineen oli maalattu kirkon maalauksen yhteydessä valkoiseksi. Vuonna 1923 Vanajanlinnan omistaja C.W. Rosenlew lahjoitti 11 000 markkaa kaapin kunnostukseen. Johann Friedll korjasi alttarikaapin perusteellisesti ja onnistuneesti. Hän irrotti kaapin kaikki osat ja puhdisti ne päällemaalauksesta. Lisäksi hän kunnosti rikkimenneet osat ja täydensi puuttuvat. Hän sai myös joitain alkuperäisiä kultauksia esiin. Työ kesti noin kymmenen vuotta.
Alttarikaapin hahmot
Alttarikaapin alaosassa olevat kuvat perustuvat Luukkaan evankeliumiin. Enkeli Gabriel ilmoittaa sekä Johannes Kastajan että Jeesuksen syntymästä. Lisäksi kuvataan Johanneksen ja Jeesuksen aikaisia tapahtumia. Katsoja voi seurata kummankin syntymään liittyviä ihmeitä sekä tarinan edetessä, miten Johanneksesta tulee edelläkävijä ja Jeesuksesta kuningas.
Luukkaan evankeliumissa kuvattu jouluevankeliumi näkyy myös Vanajan alttarikaapissa, seimiasetelman muodossa. Paimenia on poikkeuksellisesti neljä, yleensä kuvaelmissa heitä esitetään olleen kaksi tai kolme. Härkää tai aasia ei näy. Kertomuksen siirtyessä eteenpäin kuvataan Jeesuksen kärsimyshistorian tapahtumia. Kuva ruoskittavana olevasta Jeesuksesta on todennäköisesti hankittu pienoisveistoksiin erikoistuneelta taiteilijalta. Vanajan kaapissa sotilaat painavat ristillä olevan Jeesuksen päähän orjantappurakruunun, teema esiintyy usein flanderilaisissa alttarikaapeissa. Alttarikaapin keskeisin kuvaus onkin juuri Jeesuksen ristiinnaulitseminen, joka edustaa perinteistä ikonografiaa.
Alttarikaapin kuvissa näkyvät kirkkovuoden tapahtumat. Kaikki kaapin kuvat löytyvät näin ollen Suomen luterilaisen kirkon vuosikalenterista, tiettyinä toistuvina pyhäpäivinä.
Lähteet
Asikainen, Terho & Savimäki, Ismo: Vanajan alttarikaappi. Keskiajan estetiikkaa ja kristinuskon mysteerejä, 2011.