Hauhon suojeluskunta
| Hauhon suojeluskunta | ||
|---|---|---|
| [[]] | ||
| [kuvateksti] | ||
| Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri | ||
| I alue | ||
| paikallispäälliköt | ||
| 1918 | aliupseeri K. Roos -1919 | |
| 1919 | jääkärivääpeli Augus Nyyssönen -1919 | |
| 1919 | reservivänrikki E. Koponen -1919 | |
| 1920 | reservivänrikki P. Korven-Korpinen -1921 | |
| 1921 | tilanomistaja K. H. Mäkinen -1922 | |
| 1922 | reservivänrikki A. Suomalainen -1922 | |
| 1922 | suojeluskuntaupseeri K. S. Nyman -1923 | |
| 1923 | suojeluskuntaupseeri K. Ylöstalo -1926 | |
Hauhon suojeluskunta perustettiin 1. toukokuuta 1918 neljäntenä päivänä sen jälkeen, Svinhudvudin senaatin suojeluskunnat olivat vallanneet Haunon kunnan kansanvaltuuskunnan punakaarteilta ja suojeluskuntatoiminta oli tullut jälleen mahdolliseksi.
Suojeluskunnassa oli 1920-luvulla kaksi jalkaväkikomppaniaksi kutsuttua yksikköä, konekiväärijoukkue, ratsuosasto ja tiedonanto-osasto. Harjoitusten painopiste oli aluksi kyläkohtaisissa harjoituksissa. Ratsuosasto harjoitteli kahdesti viikossa usein Hämeen ratsurykmentin upseereiden ja aliupseereiden tuella.
Vuonna 1920 Hauhon suojeluskunnalla oli taisteluharjoitus Hämeenlinnan Päällystökoulun III kurssin kanssa, joka oli majoitettuna Vitsiälän seurantalolle. Harjoituksia oli myös Hämeenlinnan suojeluskuntarykmentin piirissä.
20. elokuuta 1925 ratsusosasto osallitui Ruotsin kuninkaan, Kustaa V:n, Suomen vierailuun, 35 hevosella. Suojeluskunnan eskadroonan ensimmäisen joukkueen ja kolmannen joukkueen muodostivat Helsingin ja Kirkkonummen ratsuosastot ja Hauhon suojeluskunnan ratsuosasto toisen. Eskadroonan päällikkönä oli ratsumestari Nylander. Hauhon suojeluskunnan ratsuosasto oli 1925 maan suurin.