Aulangon näkötorni
Aulangon graniittinen näkötorni sijaitsee Hämeenlinnan itäosassa Aulangon puistoalueella. Aulangonvuoren laen korkeus on 150 metriä merenpinnasta ja 70 metriä Aulangonjärvestä. Aulangonvuoren näkötornista avautuva kansallismaisema houkuttelee vuosittain noin 90 000 kävijää ja koko puistometsä peräti 400 000 kävijää. Näkötorni täytti pyöreät sata vuotta 11.8.2007. Tornista avautuu näköala lähes koko Kanta-Hämeeseen. Tornista aukeaa huikea näkymä myös Vanajaveden laaksoon, yhteen kansallismaisemistamme.
Historia
Esihistoriallisten kaivauksista ja tutkimuksista esiin tulleet löydöt kertovat, että Aulangon alueelta on löydetty rautakautinen asuinpaikka sekä Katajiston pihasta rautakautinen kalmisto. Arvellaan, että vuorella on sijainnut pakanuuden aikainen puolustuslinnoitus ja kulttipaikka. Aulangon linnan tarkoituksena oli toimia pakopaikkana alueen väestölle vaaran uhatessa. Maaston kolmelle suunnalle jyrkästi viettävät rinteet helpottivat sen puolustamista. Hämäläisten vanha linna lienee hävitetty vuoden 1250 tienoilla, jolloin maahan tunkeutuneet ruotsalaiset ryhtyivät rakentamaan Vanajan vesireittiä vartioivaa Hämeen linnaa. 1840-luvulla Aulangolle rakennettiin maantie, jota pitkin päästiin ihailemaan kallioiden laelta avautuvia maisemia. Aulangonvuori oli jo 1800-luvun lopussa suosittu retkikohde. Sinne kavuttiin isoissa ryhmissä eväskorit mukana. Jo silloin vuorelle oli rakennettu puinen näköalapaviljonki.
Aulangon loistoaika alkoi, kun eversti Hugo Standertskjöld (1844-1931) osti vuonna 1883 silloisen Karlbergin tilan ja sitä ympäröivät maat. Karlbergin kartanon toiseen päätyyn vuosina 1906-1907 rakennettu kahdeksankulmainen ritarinlinnan tornia mukaileva näkötorni herätti aikoinaan suurta kummastusta. Kerrotaan, että eversti Hugo Standertskjöld oli erityisen mieltynyt kaikenlaisiin kivirakenteisiin ja louhintatöihin. Hänen kunnianhimoisin kivityönsä olikin juuri näkötorni. 33 metriä korkean tornin suunnitteli arkkitehti Waldemar Aspelin.
Kesän 1998 torni pidettiin suljettuna, kun alueen ylläpitäjä eli Metsäntutkimuslaitos aloitti tornin remontin. Saumauksia uusittiin, tasanteita korjattiin, ikkunanpuitteita ja ovia vaihdettiin ja torniin vedettiin sähkövalot. Remontti tuli maksamaan 1,4 miljoonaa markkaa.
Nähtävää
Tornin alapuolelle äkkijyrkkään seinämään on rakennettu 322 askelmaa käsittävät kiviportaat, jotka johtavat Aulankojärven rantaan. Portaiden juurella sijaitsee kallioon hakattu luola, jossa on Robert Stigellin karhuperheveistos. Aulangonvuorelle eversti ja asetehtailija rakennutti kävelyteitä ja polkuja. Sinne rakennettiin hiekkakäytäviä, suonsilmäkkeistä tehtiin kaksi tekolampea saarineen, Joutsenlampi ja Metsälampi, joissa Aulangon kuuluisat joutsenet uiskentelevat. Tekosaareen linnuille tehtiin oma huvila. Aulangonvuorelle tehtiin kaksi koristeltua huvimajaa sekä pystytettiin uusgoottilainen paviljonki.
Aulangonvuoren tornin juurella on vuonna 1934 rakennettu näköalatasanne, josta puolestaan avautuu maisema Aulangonjärvelle päin. Näköalatasanteen alapuolella on taiteilija Lennart Segerstrålen vuonna 1934 maalama metsästysaiheinen fresko.
Aulangonvuorella on nähtävissä kaksi muinaisrantaa: Yoldiameren aikaisia kivikkoisia rantatörmiä noin ajalta 8000 ennen ajanlaskun alkua sekä Ancylus-järven ranta ajalta 6500 eaa. Näistä muinaisista vesistä eriytyi sittemmin Vanajavesi.
Taidetta Aulangolta
Näkötorni on innoittanut monia taiteilijoita vuosien varrella. Kansallismaiseman kerrotaan innoittaneen itse Jean Sibeliusta Finlandian säveltämisessä. Tunnettu näyttelijä Aku Korhonen on käynyt näkötornilla filmattavana. Mannermaista tyyliä edustaa vuonna 1941 valmistunut Hannu Lemisen esikoisohjaus, jossa on mm. komeita kuvia Aulangon näkötornin huipulta. Aku Korhonen joutuu elokuvassa hurjaan mäenlaskuun, joka päättyy mojovaan törmäykseen päin talvista ulkoilumajaa. Vanhan postikortin ja muistikuvan mukaan Aulangon näkötornin juurella oli tuollainen ulkoilumaja kevättalvella 1941.
Aukioloajat
Näkötorni on avoinna kesäisin joka päivä klo 8 - 19. Torniin on vapaa pääsy.
Lähteet
Hautajärvi, Harri: Aulangon maisemissa. Hiidenkivi 3/1999
Miettinen, Juha : Aulangon suurremontti jatkuu vankityövoimalla. Hämeen Sanomat 11.4.1999
Viitanen, Leena: Satavuotias Aulangon näkötorni on ikäisekseen hyvässä kunnossa. Hämeen Sanomat 12.8.2007
Aulangon nähtävyydet
Aulanko kutsuu viihtymään
Yle: Radio Häme: Elävät kuvat {{#ask: | 61.023023, 24.45238 | format=map | width=800 | height=500 | zoom=10 | limit=100}}