Hämeenlinnan kirkko

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 7. toukokuuta 2013 kello 13.47 – tehnyt Aleksi (keskustelu | muokkaukset)
Kuva: Vilja Tamminen

Hämeenlinnan kirkko sijaitsee kaupungin keskustassa torin varrella Kirkkorinteessä. Valkoiseksi rapattuun kirkkorakennukseen, jonka suunnitteli Louis Jean Desperez, mahtuu 800 henkilöä ja kappeliin 25 henkilöä. Kaupungin siirtämisestä linnan kupeelta nykyiselle paikalleen päätettiin vuonna 1777, ja se loi mahdollisuudet kaupungin kasvulle. Kaupungin kauniit pääkadut sulkivat keskelleen torin, jonka pohjoislaidalle mäen päälle rakennettiin kirkko, niin että se näkyi jo kaukaa matkalaisille. Kirkko rakennettiin nk. Katajamäen alueelle. Vuonna 1798 valmistunut Hämeenlinnan pyöreä kirkko sopi rakennustyyliltään hyvin ajan henkeen.

Ulkoasu

Kuningas Kustaa III:n kiinnostus sekä Hämeenlinnaa että antiikin arkkitehtuuria kohtaan ovat vaikuttaneet kirkon rakennushistoriaan. Kun Kustaa III poikkesi Suomen matkallaan Hämeenlinnassa, kaupunkilaiset pyysivät avustusta uuden kirkon rakentamiseen. Kuningas määräsi hoviarkkitehtinsä Louis Jean Desprezin tekemään piirustukset, joissa esikuvana tuli olla roomalainen klassisen antiikin temppeli, pyöreä holvirakennus Pantheon.

Runkohuoneesta ja kupolista koostuvan kirkon sisäänkäyntiä kehystivät päätykolmio ja kaksi doorilaista pylvästä. Sisätiloissa arkkitehti käytti aiheenaan amfiteatteria. Alttari sijoitettiin keskelle kirkkoa ja saarnatuoli sakaristoon johtavan oven yläpuolelle. Penkit sijaitsivat neljänä kaaririvinä niin, että lattia ja penkit kohosivat seiniä kohti.

Kun kaupunki rakennettiin uudelleen vuoden 1831 tuhoisan palon jälkeen noudattaen paloturvallista ns. empireasemakaavaa, kirkon ympäriltä olivat hävinneet matalat, yksikerroksiset talot. Kirkko jäi valtavan torin laidalle ylhäisenä maamerkkinä. Vuonna 1837 kirkkoon rakennettiin torni, jota ei toteutettu arkkitehti Desprezin suunnitelmien mukaan, vaan se piirrettiin senaatin intendentinkonttorissa.

Hämeenlinnan kirkko koki suuren muodonmuutoksen 1890-luvun alussa, kun Josef Stenbäckin suunnitelmien mukaan rakennettiin ristisakarat, mikä muutti rakennuksen pyörökirkosta ristikirkoksi.

Kirkon ympäristö

Kirkon ympärillä oli kasvanut puistikko jo 1800-luvun alkupuolella. Apteekkari Bjuggin puutarhuri Kustaa Reinhold Sonntag loi oikeat kirkkopuistot, joihin istutettiin mm. vaahteroita ja jalavia. Puistot olivat ahkerassa käytössä kesäiltoina ja pyhäpäivisin ja sunnuntaiaamuisin, kun sekä kaupunkilaiset että maalta jumalanpalvelukseen tulleet ihmiset istuskelivat penkeillä. 1900-luvun alussa kirkon edessä avautui valtava tori, joka markkina-aikaan oli täynnä elämää. Vuonna 1908 tilattiin Hämeenlinnasta lähtöisin olleelta arkkitehti Armas Lindgreniltä torisuunnitelma, jossa tuli huomioida kirkon merkitys torikokonaisuudessa. Torin varrella sijaitsivat myös lääninhallitus ja raatihuone. Kirkon eteen rakennettiin toripuisto, suihkulähteet ja kiviportaikot.

Kirkon sisätilat

Vuonna 1912 kirkon sisustusta uusittiin arkkitehti Ilmari Launiksen suunnitelman mukaan. Ikkunoihin ilmestyivät arkkitehdin suunnittelemat lasi- ja seinämaalaukset. Kirkko remontoitiin jälleen vuonna 1964. Tuolloin kirkon sisustus palautettiin Aarno Ruusuvuoren suunnitelmien mukaisesti mahdollisimman lähelle alkuperäistä. Kirkosta poistettiin lasimaalaukset, jotka joutuivat yhtä lukuun ottamatta kaatopaikalle. Vuonna 1998 kirkkoon tehtiin jälleen sisäremontti, jolloin kirkon seinät ja lattia maalattiin samanväriseksi kuin ne olivat olleet vuonna 1963. Kirkko on maalattu sisäpuolelta myös vuonna 1985.

Alexandra Såltinin maalaama vuonna 1892 kirkkoon lahjoitettu alttaritaulu kuvaa Vapahtajan ilmestymistä Maria Magdaleenalle pääsiäisaamuna. Tekstiilitaiteilija Irma Kukkasjärven suunnittelemat ja Fredrika Wetterhoff -säätiön kutomon valmistamat liturgiset kirkkotekstiilit otettiin käyttöön vuonna 1987. Lehterikaiteen taidetekstiili valmistui adventiksi 1998, jolloin vietettiin kirkon 200-vuotisjuhlia.

Urut

Hämeenlinnan kirkon Ladegast-tyyliset urut ovat vuodelta 2003. Saksalaisen urkurakentamo Georges Heintzin rakentamat urut edustavat tyyliltään myöhäisbarokin ja varhaisromantiikan taitekohdan tyyliä. Uruissa on 36 äänikertaa, jotka on jaettu kolmelle sormiolle ja yhdelle jalkiolle.

Toiminta

Kirkko on avoinna paitsi jumalanpalvelusten aikaan myös muutoin: talvella klo 11-13 ja touko- ja syyskuussa klo 11-15 sekä kesä-elokuussa klo 10-18. Kirkossa järjestetään jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten lisäksi lukuisia kirkkokonsertteja, joissa esiintyvät seurakunnan omat kuorot, oman paikkakunnan taiteilijat sekä koti- ja ulkomaiset vierailijat. Vaikuttavat kirkkomusiikkiteokset ovat täyttäneet Hämeenlinnan kirkon mm. pääsiäisenä sekä Musica Tavastica -kirkkomusiikkitapahtuman aikaan. Erilaisia musiikkitilaisuuksia Hämeenlinnan kirkoissa ja seurakuntataloissa järjestetään vuosittain kymmeniä ja niissä on tuhansia kävijöitä.

Eri teemoihin liittyviä musiikkitapahtumia ovat mm. joulun ajan yhteislaulutilaisuudet sekä isänpäiväkonsertit. Klassisen kirkkomusiikin ohella kirkoissa ja seurakuntataloissa kuullaan myös gospelin säveliä. Tuomasmessu ja muut uudempaa musiikkia sisältävät messut ovat löytäneet paikkansa kirkon musiikkitarjonnassa.

Lähteet

Noudettu kohteesta ”https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Hämeenlinnan_kirkko&oldid=12502”