Verner A. Lindberg

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 13. huhtikuuta 2012 kello 11.04 – tehnyt Omv (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Kunnallisraatimies Verner Agathon Lindberg syntyi vuonna 1866 Lopella ja kuoli vuonna 1938 Hämeenlinnassa. Hänen vanhempansa olivat kartanonomistaja, tehtaanisännöitsijä Johan August Lindberg ja Amanda Lindberg. Verner Lindbergin puoliso oli Sigid Elisabeth Aschan. Vernerin isä, nimismies Lindberg toimi Rautakosken ruukin ensimmäisenä isännöitsijänä sen perustamisesta lähtien. Hän rakensi oman perheensä käyttöön Salmion kartanon nykyiset rakennukset vuosina 1860-1875, raivasi pellot sekä ohessa kasvatti yhdentoista lapsen suurperheen. Lasten tultua opiskeluikään Lindbergin perhe muutti Helsinkiin vuonna 1877. Salmion kartano myytiin.

Verner Lindberg kävi koulua Helsingissä, mutta hänestä tuli hämeenlinnalainen vuonna 1890, jolloin hän aloitti kanslistina Hämeen lääninhallituksessa. Hänet nimitettiin Hämeenlinnan maistraattiin vuonna 1894. Vuodesta 1895 Verner Lindberg hoiti sivutoimisesti Hämeenlinnan kruununmakasiinia siihen asti kun ne lakkautettiin vuonna 1925.

Lindberg ja Hämeenlinnan maistraatin muut jäsenet jättivät huomioimatta toisella sortokaudella vuonna 1912 ns. yhdenvertaisuuslakia, ja heidät tuomittiin venäläisessä tuomioistuimessa neljän kuukauden vankeusrangaistukseen ja viranmenetykseen. Yhdenvertaisuuslain mukaan Venäjän kansalaisille taattiin samat oikeudet kuin suomalaisilla Suomessa. Oikeusraatimies Gustaf Leonard Idestam ja Verner Lindberg vietiin Pietariin Krestyn vankilaan kärsimään rangaistusta huhtikuussa vuonna 1914 tuhatpäisen väkijoukon laulaessa isänmaallisia lauluja Riihimäen asemalla. Kun he vuoden 1914 heinäkuussa palasivat, otettiin heidät Hämeenlinnassa vastaan kunnianosoituksin. Hämeenlinnan maistraatti kieltäytyi julistamasta heidän virkojaan haettaviksi kuvernööri Spåren esittämistä uhkasakoista huolimatta, sillä maistraatti piti viroista erottamista laittomana. Päätöksen tehneet vt. raatimiehet saivat myös tuomion yhdenvertaisuuslain rikkomisesta. Vallankumouksen jälkeen vuonna 1917 Lindberg ja Idestam saivat virkansa takaisin.

Verner Lindberg oli mukana vapaapalokuntatoiminnasta, ja hän oli Hämeenlinnan VPK:n jäsen ja sen päällikkönä vuosina 1924-1928 ja sen jälkeen kunniapäällikkö. Lindberg oli hyvä ja suosittu laulaja kaupungin seuraelämässä, mutta luonteeltaan hänet mainittiin hiljaiseksi ja hyväntahtoiseksi sekä tunnolliseksi virkamieheksi, kuten Hämeen Sanomissa muisteltiin.


Lähteet

Hämeenlinnalaisia 1639 - 1989. Hämeenlinna 1989. ISBN 952-90045-2-4

http://goo.gl/zyr3y