Ahlbackan kartano
Hattulassa, vastapäätä Hattulan vanhaa kirkkoa sijaitsevan Ahlbackan eli Tenhiälän kartanon kantatilana oli entinen Eerolan ratsutila, joka sijaitsi aiemmin Tenhiälän kyläkeskuksessa Vanajaveden rannalla. Keskiajalta, mahdollisesti jo rautakaudelta periytyvä kylätontti on vielä havaittavissa uimarannan penkereellä. Kyseessä on tutkimuksellisesti arvokas historiallisen ajan muinaisjäännös. Tenhiälän kulttuurimaisema on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä.
Nykyiselle, Leppämäki -nimiselle tontilleen kartano siirrettiin vuonna 1806, ja tältä ajalta on myös nykyisen päärakennuksen hirsinen runko. Kartano on kuulunut Nordenswan-suvulle 1800-luvun keskivaiheilta lähtien. Vuonna 1924 rakennus uusittiin arkkitehti David Frölander-Ulfin piirustusten mukaan nykyiseen klassisistiseen muotoonsa. Päärakennusta ympäröi vehmas puisto.
<widget type="googlemap">
<marker lat="61.05202" lon="24.43312">Ahlbacka</marker>
</widget>
Kartanorakennukset
Ahlbackan kartano tuli Nordenswan-suvulle sotakomissaari Gustav Magnus Florinin tyttären avioliiton kautta vuonna 1856. Perttulan ja Seppälän perintötilat sekä Saaren kylän Katilan ratsutilasta puolet liitettiin Ahlbackaan vuosien 1830 ja 1890 välisenä aikana. Vain Seppälän 1700-luvulta peräisin oleva rakennus säilyi entisellä paikallaan.
Vuonna 1806 rakennettu puinen päärakennus oli vaatimattoman näköinen, pitkänomainen ja yksikerroksinen. Vuosisadan puolessa välissä siihen lisättiin umpikuisti. Vuonna 1900 rakennus sai koristeellisen päätykolmion ja sen alapuolella parvekkeellisen kuistin. Vuonna 1924 arkkitehti Frölander-Ulf suunnitteli kartanon uusklassillisen ulkomuodon. Rakennuksesta tuli kokonaan kaksikerroksinen ja sen keskiosaan lisättiin leveä ristipääty, jonka molemmille puolille nelilappeisen katonalle laitettiin yläkerran ikkunat. Julkisivuihin rakennettiin kuistikot avoportaineen. Pihanpuoleisen pääsisäänkäynnin nelikulmainen umpikuisti sai pyörökaari-ikkunat ja puutarhan puolella olevan puolipyöreän avokuistin doorilainen pylväikkö kannattelee yläkerran parveketta. Rakennuksen seinät rapattiin vaaleankeltaisiksi ja koristeltiin empiretyylisillä pilastereilla, listoilla ja hammasleikkauksilla. Itäpuolen julkisivuun laitettiin Nordenswan-suvun vaakuna. Kartanon idänpuoleiselta maantieltä johtaa koivukujanne puiston läpi rakennuksen edustalla olevaan puistomaiseen pihaan. Toinen, pidempi koivukuja on talon luoteispuolella olevan kasvihuonepuutarhan puolella lähempänä järveä.
Kartanon pohjoispuolella ovat talousrakennukset. Vanha tuparakennus on mahdollisesti jokin entisistä Tenhiälän kantatilojen päärakennuksista. Vuodelta 1809 on suuri tiilinen navetta sekä tiilinen, rapattu viljamakasiini. Aulangolle johtava vanha maantie kulkee kartanon kohdalla lehtevän puuston reunustamana. Makasiinin lisäksi tien varrella on Tompakkan (Tomtbacka) vanha asuinrakennus, joka on mahdollisesti 1800-luvun alkupuolelta.
Kartanon omistajia
Kartanon kantatilan Eerolan omistajia tunnetaan vuodesta 1539 lähtien:
Perttu Olavinpoika 1539
Dionysius Pertunpoika 1543-1570
Autiona 1571-1593
Ratsumies Jaakko Melkkerinpoika 1594-1602, leski Matleena -1607
Ratsumies Juhani Tuomaanpoika 1609-1617
Ratsumies Tuomas Olavinpoika 1618-1627
Kappalainen Martinus Florinus 1628-1669, leski Karin Kristoffersdotter -1672
Kruununvouti Daniel Tollet 1673-1698, perilliset -1701
Ed. vävy, kornetti Kasper Kremer 1702-1703, veljentytär Elisabet Kremer -1729
Kornetti Jakob Bernt Krämer 1730-1755
Kornetti Fredrik Krämer 1756-1779
Kornetti Jakob Krämer 1780-1790
Kruununvouti Nils Viander 1791-1796
Sotakomissaari Gustav Magnus Florin 1799-1829, perilliset -1855
Ed. tyttärenpoika, kollegioasessori Torsten William Knut Nordenswan 1856-1879, leski Sofia Lovisa -1894
Kunnallisneuvos Torsten Fredrik Zakarias Nordenswan 1895-1914, perilliset -1927
Agronomi Holger Torstensson ja Ulla Margareta Nordenswan
Lähteet
Rakennettu Häme : maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. 2003 ISBN 951-682-717-9
Hämäläisiä kartanoita ja suurtiloja. Toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander. Helsinki 1946