Tirmula

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 5. maaliskuuta 2013 kello 11.59 – tehnyt Admin (keskustelu | muokkaukset) (yksi versio)

Vanha Tirmulan kylä on nykyään osa Lammin kirkonkylän taajamaa.

<widget type="googlemap"> <marker lat="61.07610 " lon="25.01338">Tirmula</marker> </widget> 

Taloista kartanoksi

Tirmulan kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1370-luvulla rajariidan yhteydessä. Käräjillä oli kolme talonpoikaa Tirmulasta, joten siellä on ollut silloin ainakin kolme taloa. 1500-luvulla porvoolainen Lauri-niminen kauppias osti kaikki kylän maat itselleen, ja hänen poikansa Gudmund nai rälssisäätyisen neidon. Näin Tirmulasta tuli verovapaa rälssitila, ja kun Gudmund asettui tilalle asumaan, siitä tuli myös säteritila, mikä merkitsi vapautusta ratsupalvelusta. Vuonna 1552 Tirmulassa asui Cecilia Gudmundintytär, joka oli naimisissa Hämeen linnan linnanpäällikön, Erik Boijen kanssa. Tirmulan rälssisäteri periytyi yli 300 vuoden ajan tytärten naimakaupoissa eri aatelissuvuille ; sen omistajina olivat useita muitakin kartanoita ja maita nimissään pitäviä linnanpäälliköitä, kihlakunnantuomareita ja sotilaita. Kartano toimi usein virkamieasuntona.

1600-luvun lopulla Tirmulan kartanon omisti Bosin suku. Kartanon maita viljeli lampuoteina kolme talonpoikaa nimeltään Sipi, Jaakko ja Mikko. 1700-luvulla lampuotitaloja alettiin kutsua Sipiläksi, Jaakkolaksi ja Mattilaksi, joissa kussakin oli kaksi lampuotia. Tirmulan kartanon päärakennus oli nykyisen Huovilan päärakennuksen paikalla. Sen ympärillä oli Sipilän ja Jaakkolan lampuotimökit nykyisen Jaakkolantien molemmin puolin, ja molemmat Mattilat olivat nykyisen Tanhuan paikalla. Kartanon pellot olivat taloryhmän ympärillä Huovilan, Soverin ja Palkkisillan alueilla.

Kuten joka kylässä, Tirmulassakin oli krouvi. Se oli Krouvinmäessä Jahkolaan vievän tien vasemmalla puolella ennen Oitenkylän tienhaaraa. Sinne vei oikotie halki peltojen.

Kartanosta tiloiksi

Isojaossa vuonna 1791 siirrettiin toisen Mattilan talon lampuodin, Taavetti Mattilan, talo Krouvinmäkeen, jossa on nykyisin Konnarin mäki. Pellot jaettiin uudelleen, ja jaon jälkeen isännät voivat hoitaa peltojaan itsenäisemmin, vaikka joutuivatkin antamaan kartanon isännälle sen, mitä tälle maiden omistajana kuului. Isojaon jälkeen Tirmulan kartanoon jäi asumaan leski Christina Margareta Sture vuoteen 1807 saakka. Kartanon peri poika ja kaksi tytärtä, joista toisen poika majuri Otto Henrik Nassokin alkoi pantata perimiään kartanon osia lainojensa vakuuksiksi. Vähitellen tila toisensa jälkeen siirtyi pantiksi eri omistajille, ja vuonna 1845 järjesteltiin tilat uudelleen. Syntyi neljä tilaa: Jaakkola, kaksi Sipilää ja Mattila, joiden metsät ja pellot ympäröivät talojen pihapiirejä luoden yhtenäiset tilat.

Jaakkolan pantin haltija kanttori Silén rakensi uuden päärakennuksen nykyiselle paikalleen. Hänen pojanpoikansa Elis muutti nimensä Soveriksi, josta tulee Lammin Soverinmaa. Sipilän pantti periytyi nimismies Manckelta seuraavalle nimismiehelle Dahlbergille. Tämän muutettua pois Lammilta, sai hänen panttitilansa entinen rusthollari Kustaa Fagerholm Ronnin Hannulasta. Hän nai Sipilän entisen lampuodin tyttären Leena Stiinan, joka pääsi takaisin lapsuudenkotiinsa emännäksi. Jäätyään leskeksi Leena Stiina avioitui Kostilasta tulleen Heikin, joka otti tilan nimen sukunimekseen. Heille syntyi tytär Ida, joka vihitiin hollolalaisen Karl August Andelinin kanssa. Pari jäi lapsettomaksi, mutta heidän hoidossaan tila vaurastui, ja siihen liitettiin toinenkin Sipilä ja vähän myöhemmin Mattila sekä muita tiluksia kylän ulkopuolelta. Vuonna 1906 Andelin rakensi uuden päärakennuksen, joka on yhä paikoillaan Huovilan "kartanona". August Andelinista tuli yksi Lammin kunnan merkkihenkilöistä. Hän muun muassa hoiti vuonna 1877 perustettua Lammin Säästöpankkia kotonaan vuosina 1896 - 1916.

Vuonna 1917 Tirmulassa suoritettiin tilojen uusjako, jossa yhdistettiin Sipilät, Soverin maat yhtenäistettiin ja Mattila siirtyi Kirkkosiltaan, nykyisen Launiemen paikalle.

Krouvi oli lopettanut toimintansa kun sen viimeinen isäntä vuonna 1844 kuoli.

Tiloista taajamaksi

Maatalous elätti Tirmulan kylän tilojen asukkaita vielä 1950-luvulla. Mutta tilat olivat alkaneet pirstoutua jo 1920-luvulla. Mattilasta erotettiin tontti kansakoululle ja tontti seppä Rautavirralle. Kirkkosiltaan syntyi neljä uutta maatilaa. Sotien jälkeen erotettiin omakotitontteja. Kirkonkylän laajentumispaine ulottui Tirmulaan, ja vähitellen pellot alkoivat täyttyä omakoti- ja rivitaloista Huovilanpeltoa ja Hiilenhoiloa myöten. Jaakkolan entisillä mailla on nyt Soverinmaan ja Ruottinluun asuinalueet. Alueen lapset käyvät Konnarin koulua, jonka yhteyteen on rakennettu liikuntahalli, pesäpallokenttä, tennis- ja jääkiekkokaukalo. Valaistu kuntorata halkoo entisiä, vuosisataisia peltoja ja metsiä. Kolme kantatilaa on pirstoutunut yli 200:ksi eri tilaksi. Vanhasta kylämaisemasta on jäljellä vain Sipilän ja Jaakkolan vanhat pihapiirit.

Lähteet

Lammin kotiseutulehti 1996 ss.16-19