Vuorenkylän vanhimmat tilat ja torpat

Vuorenkylän vanhimmat tilat ovat Harju, Kinkkula, Ruuli, Purri, Seppälä, Haukka ja Sivinmäki. Vuorenkylän torpat ovat sijainneet melko lähellä kantatilaa, tilojen maan omistuksen mukaan. Ensimmäiset omistajat ovat raivanneet peltojaan, kaataneet kaskimaita ja tehneet niittyheinää. Talot olivat välillä autioina ankarien aikojen takia 1500-1600 -luvuilla. Kylässä on ollut menneiden vuosisatojen aikana moninaiset tilusjärjestelyt. Ensimmäiset tilat tai suvut kylässä ovat olleet Seppälät ja Olkkoset.

Vuoden 1918 torpparivapautuslain seurauksena torpparit alkoivat lunastaa tiloja itselleen. Ensimmäiset 11 torppaa lohkottiin Putkijärven kartanosta vuonna 1925 ja vuonna 1928 lohkottiin kuusi torppaa. Tilojen historiasta ja merkityksestä kertoo sekin, että kylällä puhutaan henkilöistä yhä tilan nimen mukaan, ei sukunimellä. Harjun tilan maat kuuluivat ennen Sipilä-nimiseen tilaan, jonka omistajat löytyvät jo vuoden 1539 maakirjoista. Sipilälle perustettiin vuonna 1675 torppa, joka lienee sijainnut nykyisellä Harjun mäellä. Paikka sai sittemmin nimen Koiraharju. Isojaossa sen pinta-alaksi tuli noin 250 ha. 1960-luvulla tilasta erotettiin kaikki rakennukset ja pellot sisältänyt 37 hehtaarin ala, joka sai nimekseen Harju. Harjun tilaa asutti Harjun suku aina 1960-luvulle saakka. Vuoteen 1967 asti tilalla harjoitettiin lypsykarjataloutta. Sen jälkeen tila toimi kahden eri omistajan kesäasuntona. Nykyiset omistajat hankkivat tilan 1980-luvulla ja nyt se on luomu- ja perinnemaisematila. Harjun tilan torppia ovat olleet Hautala, Likolahti ja Taipale. Sittemmin nuo torpat ovat kadonneet maisemasta ja niistä on jäljellä vain kivijalkoja. Myös niiden pienet peltotilkut ovat metsittyneet. Likolahteen on rakennettu vanhoista hirsistä uusi ’torppa’. Harjuntila sijaitsee kylän pohjoisosassa omien peltojen ympäröimänä maisemallisesti ehjänä kokonaisuutena. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1855. Suuri tupa on yhä lähes alkuperäisessä asussaan; nähtävinä ovat ajan patinoimat hirsiseinät, savun mustuttama katto ja puoli metriä leveät lattialankut. Luonnonkivisen leivinuunin epäillään olevan jopa nykyistä rakennusta vanhempi. Pihapiiriä hallitsee vanha kivinavetta, joka toimii nykyään lampolana. Myös turvekattoinen savusauna ja pärekattoinen riihi muistuttavat maaseudun vanhasta rakennuskulttuurista. Päärakennus pihapiireineen sijaitsee pienehköiltä peltovainioilta kohoavan kumpareen laella. Harjua ympäröivät kaskeamiseen viittaavat vanhat koivikot ja hakamaat

Haukan talo

Haukan talo on ollut osa Seppälän tilaa. Vuonna 1843 se on lohkottu omaksi tilakseen. Asuinpaikkana se on kuitenkin paljon vanhempi. Yksi Haukan talon isäntä, Tuomas Tuomaanpoika tunnettiin myllärinä, joka rakensi taidolla monta tuulimyllyä paikkakunnalle. Haukan tilasta lohkottiin myös tontti kylän kansakoulua varten. Haukan tilan rakennukset edustavat tyypillistä talonpoikaisarkkitehtuuria. Aitan seinässä on vuosiluku 1842. Haukan tilalle johtaa vanha koivukujanne.