Rahkoila
Rahkoilan vanha kyläkeskus, tie Mierolan sillalta ja edelleen Aulangon suuntaan ovat säilyneet samoilla paikoilla 1600-luvulta saakka. Kylä on Hattulan uuden kirkon pohjoispuolella Vanajaveden rannalla. Rahkoilan historiallinen kylä on Hattulan vanhimpia; sen kyläraitin varrella on säilynyt vanhoja rakennuksia. Rahkoila on ollut myös taloluvultaan suurimpia kyliä. Kyläalueen itäpuolisena rajana pidetään Piipalantietä, lännessä kylän rajaa Vesunti, josta alkaa Merven kylä. Mierolan virta toimii rajana kaupunkiin päin, ja Salimäki ja Valtee kuuluvat myös Rahkoilaan. Kylään rakennetaan jatkuvasti lisää ja koulu onkin saanut uusia oppilaita.
<widget type="googlemap"> <marker lat="61.074368" lon="24.393325">Rahkoila</marker> </widget>
Historian havinaa
Keskiajalta 1700-luvulle kylän tonttimaa sijaitsi nykyisen Niemelän alueella. Vanhalla paikallaan sijaitsevat yhä Niemelän alueen kolme taloa, Niemelä, Puontila ja Oravainen. Ne muodostavat rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Niemelän päärakennus on vuodelta 1906, navetta ja tallirakennukset on rakennettu vuonna 1895. Puontilan päärakennus on vuodelta 1890 ja karjarakennus vuodelta 1937.
Vanajaveden rannalle levinnyt Rahkoilan maisema on valtakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa. Rekolan päärakennus on 1890-luvulta. Kankaanniemen mansardikattoinen rakennus on vuodelta 1926, jolloin se siirrettiin kylästä nykyiselle paikalleen. Sen lähistöllä on myös muita 1900-luvun alun puisia asuin-rakennuksia. Mierolan kylän rajalle, Tasalan talon maille rakentui 1800-luvun lopulta alkaen käsityöläisasutusta. Kyläraitin varrella on säilynyt vanhaa rakennuskantaa mm. Jaakkolan, Rekolan Ylhäisen, Välimaan, Lepistön ja Sommaron tiloilla. Ylhäisen keltainen rakennus on taiteilija Väinö Kamppurin entinen ateljeemökki.
Rahkoilan kyläkeskuksesta pohjoiseen johtaa nykyisen, Pälkäneelle kulkevan maantien länsipuolella vanha historiallinen tielinja. Tie vie Hämeenlinnasta Hauholle ja sieltä edelleen pohjoisen suuntaan. Tien varrelle Tanhuanpäähän on syntynyt 1800-luvun kuluessa itsellisten ja käsityöläisten asutusta. Paikoin vanhat kiviaidat kehystävät tietä. Vaikka alueen rakennuskanta on osin uusiutunut, on sen omaleimainen historia yhä luettavissa ympäristöstä.
Juutila on Hattulan vanhimpia tiloja. Jaakko Juteini syntyi silloin vielä Rahkoilan kyläkeskuksessa sijainneella Juutilan tilalla vuonna 1781. Tila siirrettiin nykyiselle paikalleen 1700- ja 1800-luvun vaihteessa. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1917. Pihamaalla on myös pieni luhtiaitta.
Rakennusmestari Toivo E. Survosen piirtämä Salimäen koulu on vuodelta 1928. Kaksikerroksinen sementtitiilestä muurattu, vaaleaksi rapattu rakennus on ilmeeltään klassisistinen. Salimäen kansakoulu lakkautettiin vuonna 1970 ja liitettiin Rahkoilaan. Rakennus on nykyisin asuinkäytössä. Sännälä on erotettu Kirstulan kartanosta 1945. Kauniin viljelymaiseman ympäröimä hirsinen päärakennus on 1800-luvulta. Harmaakivinen karjarakennus on vuodelta 1900.
Koreila
Koreilanlahden rannalla vanhat pellot yhdistävät samaan maisemaan kauaksi näkyvän Rahkoilan koulun, Koreilan tilan rakennusryhmän sekä Aulangolle johtavan tien varrella sijaitsevan Sofieron huvilan. Rahkoilan koulu on Hattulan vanhimpia. Se rakennettiin vuonna 1902 tyyppipiirustusten mukaan. Talousrakennukset ovat 1940-luvulta. Koulun takana kohoaa Kettumäen kallio, joka oli perinteinen helavalkeapaikka. Koreilan vanhan ratsutilan rakennukset muodostavat eheän kokonaisuuden Rahkoilasta Aulangolle johtavan tien varrella. Koreilan omistajina oli 1800-luvulla lähinnä nimismiehiä. Asuinrakennuksista vanhempi on tiettävästi 1800-luvun alkupuolelta, toinen 1800-luvun jälkipuolelta. Kokonaisuuteen kuuluvat lisäksi kaksi vanhaa aittaa, joista toisessa on vuosiluku 1819, sekä tiilinen karjasuoja vuodelta 1923. Samaan maisemakokonaisuuteen kuuluvat Koreilanlahden rantaniityt, tien toisella puolen sijaitseva vanha huvilamainen asuinrakennus Sofiero 1800-luvun loppupuolelta ja Pappilanniemen koivukuja.