Ylinen Viipurintie

Hämeenlinnasta Viipuriin johtava Ylinen Viipurintie rakennettiin ensisijaisesti hallinnon ja puolustuksen tarpeisiin. Hämeestä molempia Salpausselkiä pitkin Etelä-Karjalaan kulkeva tie mainitaan jo Kustaa Vaasan sihteerin, Jaakko Teitin vuosina 1555 - 1556 laatimassa yhtenäisessä luettelossa. Ylinen Viipurintie oli kahdesta Hämeestä Viipuriin Kymenlaakson kautta johtavasta tiestä pohjoinen. Kulkureitti on ollut olemassa jo rautakaudella. Se raivattiin keskiajalla yleiseksi tieksi ja muodosti yhteyden keskiaikaisten Turun, Hämeen ja Viipurin linnojen välillä. Turusta Hämeenlinnaan kulkeva osuus, Hämeen Härkätie jatkui Hämeenlinnasta ylisenä Viipurin tienä. Yliseltä Viipurintieltä johti toinen keskiaikainen yleinen tie Asikkalan kautta Savoon. Tämä Suuri Savontie oli yhdysside Hämeen linnan ja Olavinlinnan välillä. Lammilta Lahteen kulki kaksikin vaihtoehtoista reittiä, joista eteläisempi Hämeenkosken läpi Sairakkalaan ja sieltä suoraan Lahteen. Tärkeiden teiden varsilla tuli olla kievari ja hollikyyti valmiina kahden penikulman välein. Hankalan rälssitila toimi kestikievarina ainakin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Pohjoisempi reitti kulki Lammilta Putulan kautta Hollolaan, Kurhilaan, Anianpeltoon, Heinolaan jne. Tie pohjoiseen kulki keskiaikaisperäistä reittiä pitkin. Putulan kylässä on vanhaa tietä kuljettavissa Myllytiellä ja Kevarintiellä. Ylinen Viipurintie mutkittelee halki vanhojen kulttuurimaisemien ja on Kuninkaantien ohella Hämeen merkittävimpiä keskiajalta peräisin olevia yleisiä teitä. Ylistä Viipurintietä käyttivät niin rahvas, ylhäisö kuin sotilaatkin.