Rauli Nordberg
(s. 1949)
Kirjailija Rauli Nordberg
Kirjailijanimiltään Raffe, Kalpsu, Punaniska y.m.
Paljasjalkainen lahtelainen säveltäjä, kirjailija ja kuvataiteilija on päässyt ylioppilaaksi Lahden Lyseosta (1968) ja valmistunut rakennusarkkitehdiksi Lahden teknillisestä oppilaitoksesta (1974). Lisäksi hän on käynyt Lahden Taidekoulun (1976-77).
Nordberg on työskennellyt rakennusarkkitehtina (1974-76) ja vuodesta 1977 sarjakuvapiirtäjänä ja kuvittajana sekä sanoittaja-säveltäjänä (vuodesta 1979). Hän on mukana myös [saveltajatNordberg.htm Lahden seudun säveltäjien] hakemistossa.
Harrastuksikseen Nordberg mainitsee ilmailun, kirjallisuuden, argentiinalaisen tangon, historian, villinlännen ja elokuvat.
Rauli Nordbergilla on useita palkintoja sarjakuvakilpailuista (mm. Kemi, Sarjis 2004) ja sävellyskilpailuista. Lisäksi hänelle on myönnetty useita apurahoja.
Rauli Nordbergin työtapaa leimaa yhteistyöhakuisuus. Hän on etsinyt ja löytänyt piirtäjiä, käsikirjoittajia ja muusikoita toteuttamaan kanssaan erilaisia projekteja sarjakuvan, musiikin ja näyttämöesitysten alueella. "Syntynyttä materiaalia on sitten taltioitu albumeiksi ja äänilevyille", Nordberg toteaa.
Lauluissaan Nordberg on vahvasti lahtelainen. "Sarjakuvissa lahtelaisuus tuskin näkyy muuten kuin ehkä radiomastoina kaupunkisilhuetissa tai hyppyrimäkinä taustalla", Nordberg sanoo.
Rauli Nordberg säveltäjänä
Myös kirjailijahakemistossa esiintyvä lahtelainen Rauli Nordberg (s. 22.3.1949 Lahti) ryhtyi tekemään lauluja paria vuotta myöhemmin kuin sarjakuvia, eli vuonna 1979. Hän piti kaksi omista lauluista koottua konserttia Lahden Pikkuteatterissa 1981. Juuri teatterille Nordberg onkin kirjoittanut suuren osan musiikistaan, mm. Lahden teatteritalon suuren näyttämön avajaisnäytelmään ”Van Gogh ja postinkantaja”, Nostoväkinäyttämön ”Maaria Blommaan” ja ”Lahden siniseen lauluun” (jälkimmäinen Risto Ahdin kanssa) sekä Martti Vaarin kanssa Lahden kaupunginteatterin näytelmään ”Herra Huu”.
Nordbergin säveltämä ja sanoittama musiikki on myös Kauko Vilkon lyhytelokuvissa Ruodis ja Vapaa maanantai, jotka molemmat olivat kilpamenestyksiä vuonna 1982. Sävellyksiä ja sanoituksia Nordberg on tehnyt myös mm. Katri Helenalle, Yölinnulle, Markku Arolle, Meiju Suvakselle ja Eino Grönille. Laulujen kääntäjänä Rauli Nordberg on tuonut Bob Dylanin musiikkia lähemmäs suomenkielistä yleisöä useiden konserttien, radio- ja TV-esitysten sekä levytysten myötä 1979-1982. Omasta musiikkituotannosta koostuva TV-ohjelma nähtiin 1983. Myös 1991 ilmestynyt LP Sininen laulu, laulelmia Lahtikaupungista sisältää Nordbergin omia lauluja.
Nordbergin palkintosaalis musiikin alalta käsittää ensimmäiset sijat merilaulukilpailussa Kotkassa 1998 ja 2004, Seinäjoen tangomarkkinoiden ”Vuoden tango” –kilpailussa 1999 sekä ”Vuoden pääsiäislaulu” –kilpailussa Riihimäellä 2003. Vuoden 1999 merilaulukilpailussa hän sai toisen ja kolmannen sijan, ”Joululaulu 2000” –kilpailussa Nurmeksessa toisen sijan. Lisäksi Junnun lauluseuran tunnustuspalkinto Kotkan musiikkiopiston järjestämässä sanoitusseminaarissa vuosina 1999 ja 2000.
Sävellys- ja etenkin sanoitustuotannossa lahtelaisuus on ollut Rauli Nordbergille kantava inspiraation lähde. ”Molemmat kokonaan omia laulujani sisältävät äänitteet liittyvät Lahteen. Jälkimmäinen, Harjujen laulu, on saanut aiheensa satavuotisjuhliaan viettävän kaupunkimme historiasta.”
Tuotanto
Sarjakuvat
Taneli ja lentävät tohvelit. Kirjapaja 1985.
Taneli ja muita suomalaisia sarjakuvia. Kirjapaja 1985.
Taneli: elämää karkkipäivän jälkeen, 1986.
Taneli: pehmoilun ABC. Kirjapaja 1987.
Taneli: teräspehmo. Kirjapaja 1989.
Tanelin pulmakirja. Kirjapaja 1990.
Punaniska (15 albumia), yhdessä Harri Vaalion kanssa. Sanomaprint 1993.
Sivistä itseäsi, Rotta, yhdessä Harri Vaalion kanssa. Wallu ja Rallu, 1986. == ==
Osallistuminen antologioihin
Mukana useissa sarjakuva-antologioissa mm. Ruututarha, Kemin valtakunnallisen kilpailun albumeita, Kannus-lehden kansainväliseen jakeluun suunnattu numero.
Runomaraton -antologiat vuosina 1986, 1993 ja 2000..
Omien teosten käännökset
Chauvinist (Sovinisti saksaksi käännettynä) 1991.
Redneck, Der Mann mit der goldenen Stimme (Punaniska saksaksi käännettynä) 1993.
Tekstinäyte
Harjun kainaloon tiehen jäi mutka
luona sen hidastaa matkamies
Kestikievari, krouvi ja putka
kohta siinä jo on, senhän ties
Ylisen Viipurin siitä tiestä
haarautui kärrytie etelään
oli kiertäjää, kulkijamiestä
joilta siementä jäi itämään.
Kylä vain rähjäinen
sika raitilla sen
näky ei ollut kummallisin
Kylä vain joka sai
sisun harjusta kai
nousta taas vaikka tuhkastakin
Sitä verrattu sitkeyteen jänteen
usein on, joskus myös Villiin länteen
Hommat hoidetaan kyllä ja tehdään työt
mutta raitilla hummataan yöt.
Esivaarini jäi tänne siksi
että piian se paksuksi sai
kiviveistämöön jäi kisälliksi
ja sen piian se myöhemmin nai
Jälkikasvua runsaasti karttui
kivijalkaa se kauppalan loi
Kukin vuorollaan toimiinsa tarttui
mutta raitilla haitari soi.
Kylä...
Enää riittänyt ei pelkkä kuokka
kylä nahkurin sai,
sepänkin
Tuli kauppa ja porvarisluokka
lukutaitokin kai myöhemmin
Mutta leimat ei helposti haihdu
ehostus niitä peittelee vaan
Kylän kasvot ei toisiksi vaihdu
vaikka kuinka ne kaunistetaan.
Kylä...
Raittikylänjenkka levyltä Harjujen laulu, 2005.