Odert Henrik Hansson Gripenberg
Koulujen kehittäjä, luutnantti Odert Henrik Hansson Gripenberg (1788 - 1848) syntyi Sääksmäen Voipaalassa ja kuoli Tukholmassa matkalla Englantiin esittelemään keksimäänsä kylvökonetta 59-vuotiaana. Gripenberg kuului sotaisaan ruotsalaiseen aatelissukuun. Hänen isoisän isän Johan Gripenberg aateloitiin 8.6.1678 ansioistaan.
Odert oli sukunsa ensimmäinen, joka rakensi muutakin kuin sotilaan uraa, mutta hän teki myös sotilaan uran ja oli mm. vuonna 1808 luutnantti Hämeen jalkaväkirykmentissä. Suomen sodassa (1808 - 1809) hän oli isänsä Hans Henrik Gripenbergin adjutantti, mutta erosi sodan jälkeen vuonna 1811 armeijasta.
Vuonna 1812 suoritti pedagogisia opintoja Sveitsissä kuuluisan kansanvalistajan Johann Heinrich Pestalozzin luona. Pestalozzilla oli tilallaan Neuhofissa köyhien lasten kasvatuslaitos. Suomessa säätyläiset eivät vielä tuolloin olleet kiinnostuneita säätyihin kuulumattomien (joita oli yli 70 % väestöstä) kouluttamisesta.
Samana vuonna 1812 hän perusti Hämeenlinnaan yksityisen poikakoulun, joka oli vuosina 1813-1816 Porissa ja sen jälkeen Voipaalassa vuosina 1817 - 1822. Tämän jälkeen Gripenberg palasi armeijan leipiin ja oli Haminan kadettikoulun alkeiskoulun tarkastajana vuosina 1822–28.
Yksi ensimmäisistä tyttökouluista
Odert Gripenberg perusti vaimonsa Fredrikan kanssa vuonna 1835 tyttökoulun Helsinkiin, jota on pidetty ensimmäisenä varsinaisena tyttökouluna 9 - 18 vuotiaille tytöille. Sara Wacklin tosin oli perustanut eri puolille Suomea tyttökouluja, jotka toimivat vain vähän aikaa. Gripenbergien koulu toimi 1850-luvulle asti. Lisäksi he perustuvat tyttökoulun yhteyteen nuoremmille lapsille sekä tytöille että pojille yhteisen alakoulun. Tyttökoulu sai hyvän maineen ja paljon oppilaita. Parhaimmillaan siinä oli peräti 14 mies ja 3 naisopettajaa.
Lähteitä
Odert Henrik Hansson Gripenberg. Geni ([1])
Odert Henrik Gripenberg. Släktföreningen Gripenberg rf ([2])
Fredrika Maria Gripenberg. Geni ([3])
Hämeen läänin jalkaväkirykmentti. Geni ([4])
Suomalaisen arjen historia 2. Säätyjen Suomi. Toim. Kai Häggman et al. Weilin + Göös. 2007 ISBN 978-951-0-29296-9