Aulangon puu- ja pensaslajipolku

Aulangon Joutsenlammen lähistössä kulkee puu- ja pensaslajipolku. Polun pituus on noin 1,3 kilometriä. Polku alkaa aivan vanhan jäätelökioskin läheltä sen vasemmalta puolelta ison kuusen vierestä. Polun ensimmäinen osuus kulkee metsässä ja polun toinen osuus kulkee Joutsenlammen ympäri. Tämä toinen osuus on esteetön. Polkujen varrella on yli 50 erilaista puu- ja pensaslajia.

Puiden ja pensaiden kyltit on uudistettu 2017. Aluella ei ole polun yleisesittelyä, eikä karttaa.

Vanhimmat puu- ja pensaslajipolun puista on istutettu jo Hugo Standertskjöldin aikoihin 1800-luvun lopulla. Lisää istutuksia tehtiin erityisesti 1930-luvulla. . Ensimmäisen metsänhoitosuunnitelman Aulangolle laati Torsten Rancken vuonna 1931. Hänen mukaansa 1890-luvulla suurinta osaa alueesta peitti 40–70 -vuotias havupuusekametsä. Puiston rakennustöiden yhteydessä lampien ympärille avattuihin maisematiloihin oli istutettu jaloja ja ulkomaisia lehti- sekä havupuita. Metsän aukkopaikkoihin oli istutettu sembramäntyjä, lehtikuusia, pihtoja, okakuusia, palsamipihtoja, douglaskuusia ja kontortamäntyjä. Rancken kiinnitti hoitosuunnitelmassaan huomiota metsäpuiston kokonaisvaltaiseen hoitoon sekä kauneudellisiin ja maisemallisiin arvoihin. Puulajipuiston kehittämistä suosinut hoito jatkui.

Seuraavan metsänhoitosuunnitelman laati Olli Heikinheimo vuonna 1944. Se vahvistettiin vuoden 1950 loppuun. Joutsenlammen ympärillä olevia ulkomaisten puulajien taimistoja kehitettiin edelleen omiksi metsiköikseen siten, että ne liittyvät Joutsenlammen puistoalueeseen.

Kartat

Puu- ja pensaslajipolku on Aulangon luonnonsuojelualueen kartassa vihreällä rajatulla kulttuurialueella. Kartassa on kuvattu hoitokuviot Joutsenlammen ympäristössä. Kuvioiden puuston tarkemmat kuvaukset ovat alla.

Kuvioden kuvaukset

Kuvio 91 Pinta-ala: 1,1 ha Kuvaus: Lehtomainen kangas (OMT). Lehtolaikkuja. Joutsenlammen alueen maisema on puistomainen ja sen ympäristössä kasvaa lukuisia ulkomaisia puulajeja, kuten mongolianvaahtera (Acer ginnala), rusokirsikka (Prunus sargentii), punavaahtera (Acer rubrum), palsamipoppeli (Populus balsamifera f. elongata), laakeripoppeli (Populus laurifolia), salava (Salix alba), kanadantuija (Thuja occidentalis) ja siperianpihta (Abies sibirica). Lisäksi kuviolla kasvaa mm. sulkaharmaaleppä (Alnus incana f. laciniata), pilarikataja (Junperus communis f. suecica), pirkkalankoivu (Betula pendula f. birkalensis), metsälehmus (Tilia cordata), puistolehmus (Tilia vulgaris), saarni, visakoivu, jalava, tervaleppä ja tammi. Joutsenlampi on perinteisesti ollut Aulangon keskipiste.

Kuvio 92 Pinta-ala: 0,4 ha Kuvaus: Puustoltaan hyvin epätasainen käenkaali-mustikkatyypin (OMT) metsikkö, jonka ylemmän jakson muodostaa järeä, 155-vuotias kuusikko, jossa sekapuuna on mäntyä, rauduskoivua, muutama siperianlehtikuusi ja siperianpihta (Larix sibirica ja Abies sibirica). Alemmassa jaksossa on rauduskoivua ja lehtipuuta.

Kuvio 93 Pinta-ala: 0,1 ha Kuvaus: Lehtipuuvaltainen, käenkaali-mustikkatyyppiä (OMT) oleva kapea välikuvio, jonka puusto on hyvin eri-ikäistä ja -kokoista. Kuviolla on mm. raitaa, vaahteraa, rauduskoivua, pihlajaa, tammea, kuusta ja iso siperianpihta (Abies sibirica).

Kuvio 94 Pinta-ala: 0,1 ha Kuvaus: Joutsenlammen itäpuolella, käenkaali-mustikkatyyppiä (OMT) oleva elinvoimainen haapametsikkö on syntynyt juurivesoista. Kuviolla on muutama mänty-ylispuu ja jaloja lehtipuita. Haavikko elävöittää ja tuo vaihtelua ja värejä Jousenlammen maisemaan. Haavikko on 75-vuotias ja puuston keskipituus on 26 m.

Kuvio 95 Pinta-ala: 0,2 ha Kuvaus: Haapametsikköä kiertävä rauduskoivikko käenkaali-mustikkatyypillä (OMT), jossa sekapuuna mm. kuusi, mänty, siperianpihta, rusokirsikka (Abies sibirica, Prunus sargentii), vaahtera ja saarni. Koivikko on noin 75-vuotiasta ia sen keskipituus on 22 m.

Kuvio 96 Pinta-ala: 0,2 ha Kuvaus: Hyväkasvuinen, varttunut käenkaali-mustikkatyypin (OMT) mänty-kuusisekametsä. Kuviolla on myös muutama siperianpihta (Abies sibirica) ja jaloja lehtipuita. Taimia paikoin, mm. tammea ja pihtaa. Tasattu 1880-luvulla lammesta saadulla maalla.

Kuvio 97 Pinta-ala: 0,4 ha Kuvaus: Kaunis käenkaali-mustikkatyyppiä (OMT) oleva sekametsäkuvio. Ylempi jakso on järeää, 155-vuotiasta männikköä, jossa sekapuuna rauduskoivuja. Alemmassa jaksossa on rauduskoivua ja jaloja lehtipuita (mm. saarni, vaahtera, tammi ja vuorijalava).

Kuvio 98 Pinta-ala: 0,1 ha Kuvaus: Lehtomainen kangas (OMT). Joutsenlammelta pysäköintipaikalle johtavien polkujen välistä aluetta, jossa ylispuustona järeää männikköä ja alla jaloja lehtipuita. Kenttäkerros on täynnä kieloa.

Kuvio 99 Pinta-ala: 0,2 ha Kuvaus: Järeää, 155-vuotiasta käenkaali-mustikkatyypin (OMT) mänty-kuusisekametsää. Janikamyrsky kaatoi osan järeästä puustosta kuvion pohjoisosassa syksyllä 2001. Alikasvoksena on vaahteraa, rauduskoivua, pihlajaa, tammea, saarnea ja siperianpihta (Abies sibirica).

Kuvio 100 Pinta-ala: 1,0 ha Kuvaus: Lehtomainen kangas (OMT). Joutsenlammen pohjoispuolen kuvio, josta vuoden 2001 Janika-myrsky kaatoi kuusia. Jäljelle jäänyt puusto on aukkoista. Vanhat männyt ja kuuset hallitsevat maisemaa. Isojen puiden alla on noin 10-metrisiä yksittäisiä puita, mm. pihlaja, vaahtera, rauduskoivu, tammi ja saarni. Taimikon muodostavat myrskytuhoalueelle vaahtera, pihlaja, rauduskoivu ja saarni. Pensaita on mm. kiinanlaikkuköynnös, pähkinäpensas, koiranheisi sekä kalliotuhkapensas. Kuvion läpi kulkee kivetty Joutsenlammen laskuoja. Myrskyn jälkeen kuviolle on istutettu yksittäiskappaleet pirkkalankoivua ja hevoskastanjaa. Kuviolla kasvavat myös keltavuokko, jänönsalaatti, alppikello sekä valkoinen sinivuokko. Tärkeä maisemakuvio: polut ja rengastie ympäröivät kuviota joka puolelta.

Kuvio 101 Pinta-ala: 0,4 ha Kuvaus: Lehtomainen kangas (OMT). Janika-myrskyn jälkeen kuviolla oleva puusto on vähäistä; muutama iäkäs kuusi ja mänty sekä nuorempia lehtipuita. Pensaiston peittävyys on suuri. Tien lähellä yksi pieni rhodopensas. Pensaiden seassa kulkee vanha kasteluputki. Kuvio rajautuu kuntopolkuihin.

Kuvio 102 Pinta-ala: 0,1 ha Kuvaus: Pienialainen, piha-alueeseen liittyvä käenkaalimustikkatyypin (OMT) lehtipuumetsikkö. Kuviolla kasvaa mm. sulkaharmaaleppä, katsura (alkuperä Saksa), pähkinä, japaninsiipipähkinä, keltahevoskastanja, pähkinäpensas, riippakoivu (Alnus incana f. laciniata, Cercidiphyllun japonicum, Juglans sp., Pterocarya rhoifolia, Aesculus octandra, Corylus avellana, Betula pendu1a f. pendula), visakoivu, raita, tuomi, tammi ja vaahtera.

Kuvio 103 Pinta-ala: 0,3 ha Kuvaus: Luonnonsuojelualueen toimistorakennuksen ja asuinrakennuksen piha-alue (Pukinmäki). Istutettuja lajeja on paljon, ne on tarkemmin eritelty Metlan v. 1991 tekemään puu- ja pensaslajikartoitukseen. Piha-alueella kasvaa mm. japaninjalopähkinä (Juglans ailanthifolia), pähkinäpensaita (Corylus avellana), punavaahtera (Acer rubrum), siperianlehtikuusi (Larix sibirica), siperianpihta (Abies sibirica), harmaapihta (Abies concolor), douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii) ja surukuusi (Picea abies f. pendula).

Kuvio 104 Pinta-ala: 0,9 ha Kuvaus: Lehtomainen kangas (OMT). Puustoltaan eri-ikäistä ja -kokoista kuusivaltaista lehtosekametsää. Kuviolla on runsaasti komeita lehtikuusia (Larix sibirica, Larix decidua ja Larix gmelinii var. japonica), muutamia mäntyjä (mm. ’helvemänty’), rauduskoivuja, siperianpihta (Abies sibirica) ja douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii). Lisäksi on runsaasti lehtipuita: tammi, saarni, vuorijalava, tuomi, pihlaja, ja pähkinäpensas (Corylus avellana). Erityistä huomiota ansaitsee saksalaisen T. J. Rud. Seidelin v. 1936 tekemä lahjoitus, joka käsitti kauniin kokoelman rhododendronlajeja. Myös Suomesta hankitut rhododendronit on istutettu tänne. Kuvio on tärkeä puistokuvio piha-alueen ja Joutsenlammen välissä. Kuvion läpi kulkee puu- ja pensaslajipolku.

Kuvio 106 Pinta-ala: 0,1 ha Kuvaus: Vuonna 1938 on tälle mustikkatyyppiä (MT) olevalle kuviolle istutettu lawsoninsypressiä (Chamaecyparis lawsoniana), hernesypressiä (Chamaecyparis pisifera) ja koreantuijaa (Thuja koraiensis), jotka ovat menestyneet kohtalaisesti. Kuviolla on lisäksi mm. mäntyjä, kuusia, lehtipuita ja muutama siperianpihta (Abies sibirica) ja palsamipihta (Abies balsamea).

Kuvio 107 Pinta-ala: 0,1 ha Kuvaus: 80-vuotias douglaskuusimetsikkö käenkaali-mustikkatyypillä (OMT). Kuvion länsiosassa on kaksi riviä harmaadouglaskuusta (Pseudotsuga menziesii var. glauca), muualla on douglaskuusta (Pseudotsuga menziesii). Alueella on suoritettu kylvö v. 1927 ja istutus v. 1938. Puuston keskipituus on 34 m.

Kuvio 108 Pinta-ala: 0,2 ha Kuvaus: Käenkaali-mustikkatyyppiä (OMT) olevalle kuviolle on istutettu v. 1938 useita ulkomaisia puulajeja pieninä ryhminä. Osa istutuksista on tuhoutunut, jäljellä ovat hyvin menestyneet jättipihta (Abies grandis), ohotanpihta (Abies nephrolepis), ussurinpihta (Abies holophylla) ja Abies sachalinensis var. Mayriana. Lisäksi kuviolla on siperianpihtaa (Abies sibirica), euroopanlehtikuusta (Larix deciduaa), douglaskuusta (Pseudotsuga menziesii) ja pähkinää (Corylus avellana) sekä jaloja lehtipuita. Kuviolla sijaitsee wc-rakennus ja kuvion läpi kulkee puu- ja pensaslajipolku

Kuvio 109 Pinta-ala: 0,1 ha Kuvaus: Käenkaali-mustikkatyypille (OMT) v. 1938 istutettu huonokuntoinen harmaapihta (Abies concolor var. lowiania) -metsikkö. Kuviolla on myös muutama kuusi, euroopanlehtikuusi (Larix decidua) ja lehtipuita.

Kuvio 110 Pinta-ala: 0,1 ha Kuvaus: Hyvin menestynyt v. 1938 istutettu serbiankuusi (Picea omorica) − metsikkö käenkaali-mustikkatyypillä (OMT). Puuston keskipituus on 24 m.

Kuvio 111 Pinta-ala: 0,1 ha Kuvaus: Pienialainen mustikkatyypin (MT) kuvio, jossa kujanteena hyväkasvuista, 80-vuotiasta douglaskuusta (Pseudotsuga menziesii) ja rivi siperianpihtaa (Abies sibirica). Alispuustona on muutama pähkinäpensas (Corylus avellana), tammi ja raita.

Kuvio 112 Pinta-ala: 0,1 ha Kuvaus: Hyväkasvuista, v. 1955 käenkaali-mustikkatyypille (OMT) istutettua pirkkalankoivua (Betula pendula f. birkalensis) ja v. 1932 istutettua pähkinäpensasta (Corylus avellana). Kuviolla on myös komea käärmekuusi (Picea abies f. virgata), muutama siperianpihta (Abies sibirica) ja siperianlehtikuusi (Larix sibirica) ja jaloja lehtipuita.

Kuvio 113 Pinta-ala: 0,2 ha Kuvaus: Rehevä, puustoltaan kaksijakoinen ja eri-ikäinen käenkaali-mustikkatyypin (OMT) sekametsikkö, jossa ylemmän jakson muodostavat kookkaat, noin 125-vuotiaat rauduskoivut, kuuset ja muutama mänty ja alemman jakson kuuset ja lehtipuut (tuomi, raita, vaahtera, pihlaja, tammi ja haapa). Pähkinäpensasta. Kuviolla sijaitsee vanhan eläintarhan rakennuksen kivijalka. Kettu ja mäyrä pesivät tässä rinteessä. Kuvion läpi kulkee puhelinlinja.

Kuvio 114 Pinta-ala: 0,1 ha Kuvaus: Pinus peuce -valtainen käenkaali-mustikkatyyppiä (OMT) oleva kuvio, jossa sekapuuna mänty, siperianpihta (Abies sibirica), siperianlehtikuusi (Larix sibirica) ja douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii) ja lehtipuita (mm. rauduskoivu, tammi, pihlaja). Peukemännyt ovat Bulgarian alkuperää.

Kuvio 164 Pinta-ala: 0,1 ha Kuvaus: Joutsenlammen tekosaari. Saaressa on muutamia puuntaimia ja nuoria puita, mm. koivua ja hopeapajua. Lisäksi saaressa on rikkinäinen (valko)betoninen joutsenpatsas. Se näkyy keväisin, kun ruohot eivät vielä peitä sitä.

Puut ja pensaat

Numero	NImi
Lehtikuusi|

Lähteet

• Maisemanhoitosuunnitelma Aulangolla Emilia Saatsi (2009)
• Aulangon luonnonsuojelualueen hoitosuunnitelma (2011)
• Seidel family rhododendroms https://scholar.lib.vt.edu/ejournals/JARS/v44n3/v44n3-moser.htm