Gustafva Sofia Hjärne

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 24. huhtikuuta 2020 kello 10.08 – tehnyt Kaunislehto (keskustelu | muokkaukset)

Gustafva Sofia Hjärneä (o.s. Rosenborg, s. 1780 - k. 1860) on tituleerattu kääntäjäksi ja runoilijaksi, mikä oli harvinaista 1800 -luvun alussa, jolloin J.L. Runebergkin vasta aloitteli kirjailijan uraansa. Gustafva syntyi jossain päin Ruotsia ja kuoli Helsingissä, mutta piti kirjallista salonkia myös Hämeenlinnassa, kun hänen miehensä Gustaf oli maaherrana Hämeenlinnassa.

Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.

Hämeen linna

Birger-jaarli saapuu sisarensa Hildegardin kanssa Suomeen levittääkseen kristinuskoa. Hildegard rakastuu kuitenkin hämäläiseen pakanapäällikköön. Onko heidän rakkautensa tuhoon tuomittu? Vai voittaako rakkaus kaikki esteet?

Hämeen linna (1831) on Gustafva Sofia Hjärnen (1780–1860) historiallinen runoteos. Vanhaan legendaan perustuva runoelma oli ilmestyessään yksi varhaisimmista suomalaisten naisten julkaisemista kirjoista. Teos ilmestyy nyt ensimmäistä kertaa suomeksi proosamuotoisena runoelmana. Mukana on myös alkuperäinen ruotsinkielinen teksti.

Teokset

Tawastehus Slott: en Romans af Birger Jarls af Bjelbo Tidehwarf. G. O. Wasenius, 1831

Hämeen linna. Nysalor-kustannus, 2016

Lähteitä

J. R. Danielson, Suomen sota ja sotilaat vuosina 1808 ja 1809. 1896

Gustafva Sofia Hjärne. Kirjasampo ([1])

Forssell, Pia. Hjärne, Gustafva (1780 - 1860). Kansallisbiografia ([2])

Gustafva Sofia Hjärne. Wikipedia ([3])