Muisto Hyömäestä: lammastaloutta

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 20. joulukuuta 2016 kello 14.51 – tehnyt HMLkirjasto (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Lammastaloudesta en tiedä oikeastaan mitään. Meillä oli sodan jälkeen jonkun vuotta yksi lammas villojen takia. Villalla sai vaihdettua lankoja Tampereelta Liljeroosin kehrä...)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Lammastaloudesta en tiedä oikeastaan mitään. Meillä oli sodan jälkeen jonkun vuotta yksi lammas villojen takia. Villalla sai vaihdettua lankoja Tampereelta Liljeroosin kehräämöstä. Minulla on monta sukulaista maanviljelijöinä ja karjankasvattajina, mutta kenelläkään heistä en tiedä olevan enää ainoatakaan lammasta, ei villan, ei lihan eikä vuodankaan takia.

Ennen vietiin kotona teurastetun lampaan nahka nahkurille, jos tarvittiin vällynainetta tai myytiin nahkan ostajille. En tiedä onko täälläpäin enään kenelläkään keritsimiä tallella edes muistoesineenä. Sodan jälkeen näin Lotilan kartanossa sellaisen käsikäyttöisen keritsemiskoneen, joka oli samannäköinen kuin hiuslippauskonekin, mutta puolta leveämpi ja vankempi.

Lampaat saivat ennen vanhaan hoitaa niin jalostuksensa kuin astutuksensakin laumassa olevan isoimman pässin johdolla ja avustuksella. Lampaat hoitivat poikimisensa itse, imettivät karitsansa, joita oli useimmiten vähintään kaksi ja vieroittivat ne myös aikanaan. Lampaitten häntiä ei minun kotikylässäni tietääkseni lyhennetty. Pässien leikkaamisen eli kuohitsemisen hoitivat kiertävät kuoharit, jotka olivat usein vienankarjalaisia, kuten reppuryssätkin. Ainakin Hauhon Miehoilan kylän lampaitten ja vasikoiden korvamerkkien kuvat löytyvät kirjasta Vanhaa Hauhoa sivulta 56, ja edellisellä sivulla on muita tietoja sen aikaisesta lammashoidosta.

Kotikyläni Hyömäen lampaat laidunsivat kait koko kesän kylän lähellä olevassa Liinavuoressa. Sinne ne ajettiin aamulla, ja illalla meni joku avaamaan portin ja sieltä ne sadat lampaat vilistivät ulos, ja kukin katras löysi tavallisesti itse oman kotipihansa, jossa sai lisäruuakseen vähän kerpoja tai heinää sekä vettä. Lampaita ei saareen kuljettaneet juuri muut kuin Tyrnin talo, jolla oli kaksikin lammassaarta. Kuten tästä näkyy, en tiedä nykyisestä lammashoidosta mitään. En muista koska ja missä olen viimeksi lampaan edes nähnyt.

Kirjoittanut Toivo Armisto (s. 1907 Hauhon Hyömäessä) vuonna 1973
Aineiston luovuttaja Marjatta Tuomisto. Julkaisulupa saatu Toivo Armiston tyttäreltä Ritva Heikkoselta 8.11.2016