Keinusaari
Keinusaari on kaupunginosa Hämeenlinnassa, joka sijaitsee aivan keskustan tuntumassa sen itäpuolella. Vanajavesi erottaa alueen keskustasta - ja kaksi siltaa yhdistää.
Keinusaaressa on Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitoksen päätoimipiste, terveyskeskus ja useita eri kaupunginosien terveysasemia.taidemuseo, rautatieasema, kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas, lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX, maakunta-arkisto ja ikäihmisten asumispalvelukeskus ovat tällä alueella. Alueellisesti tärkeä asutushistoriallinen jäänne Varikonniemi kuuluu sekin alueeseen. Keinusaari on asutukseltaan pääosin kerrostaloaluetta ja alue on kokonaisuudessaan Kansallista kaupunkipuistoa.
<widget type="googlemap">
<marker lat="60.99690" lon="24.47929">Keinusaari</marker>
</widget>
Historiaa
Hämeenlinnan kaupunki sai Mahlianmäen eli Keinusaaren vuonna 1819 Hätilän ja kaupungin välillä toimeenpannun isonjaon kautta. Se oli suureksi osaksi hyvin kivistä maata, mutta näihin aikoihin sitä oli ainakin jossain määrin viljelty. Keinusaareen valmistui asemakaava vuonna 1922. Kaava on digitoitu ja siihen voi tutustua Hämeenlinnan Lydiassa.
Osa Keinusaaren alueesta on kuulunut entiseen Hämeenlinnan maalaiskuntaan, joka lakkautettiin 1948 valtioneuvoston päätöksellä. Samalla päätöksellä siirrettiin osia Vanajan kunnasta Hämeenlinnan kaupunkiin, josta lähtien Keinusaaren alue on kuulunut kokonaisuudessaan Hämeenlinnaan.
Varikonniemellä on aina ollut merkittävä asema. Linnasta johti 1700-luvulla silta Varikonniemeen, joka oli tuolloin peltona ja niittynä. Kun rautatie valmistui 1862, alue sai myös teollisuutta. Ensimmäinen saha perustettiin 1873 ja toiminta jatkui vuoteen 1950. Saha oli aika ajoin Sisä-Suomen suurimpia. Tästä aikakaudesta on jäljellä kaksi 1900-luvun alussa rakennettua tiilirakennusta. Tämän jälkeen alue kuului puolustusvoimille vuoteen 1986. Varikkotoiminta antoi alueelle sen nykyisen nimen.
Keskustasta Keinusaareen johtavan Pitkänsillan suunnitelmat laati insinööri Karl Lindberg vuonna 1899. Suunnitelmat toteutettiin 1909. Silta uusittiin kokonaan vuonna 1963. Sillan kupeessa sijaitseva Hämeenlinnan lääninsairaala rakennettiin 1840-1844 (C. L. Engel). Sivurakennukset korotettiin 1880-luvulla ja päärakennusta laajennettiin 1929. Viimeisin laajennus toteutettiin vuonna 1962. Hämeenlinnan taidemuseon rapattu tiilirakennus on vanha kruununmakasiini, joka rakennettiin 1838 (C. L. Engel, A. W. Arppe). Taidemuseoksi se muunnettiin vuonna 1952.
Toinen tontilla sijaitseva tiilimakasiini (ns. Lohrmannin rakennus) on rakennettu 1850-luvulla. Makasiinien välissä oleva hirsirakennus on rakennettu vuonna 1827 tarkk´ampujapataljoonan varastorakennukseksi Parolaan ja siirretty Keinusaareen vuonna1932. Hämeenlinnan Verkatehdas Oy perustettiin vuonna 1895. Verkatehdas lopetti toimintansa 1963 ja 1978 kaupunki osti tehdasalueen.
Rautatieliikenne Suomessa alkoi 1862, jolloin Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rata avattiin liikenteelle. Vanha asemarakennus tuhoutui kaupungin valtauksen yhteydessä 1918. Arkkitehti Thure Hällströmin suunnittelema uusi rakennus valmistui vuonna 1921. Asemarakennuksen ympäristöön liittyy läheisesti Hämeentien liike-, asuin-, ja teollisuusrakennusten kokonaisuus sekä Mensan tehdaskiinteistö, jonka vanhimmat rakennukset ovat 1920-luvulta.
Aikakone Eenokki
Nämä kuvat ovat osa Aikakone Eenokkia. Eenokin kautta pääset nauttimaan kymmenistä kuvapareista, jotka esittelevät Hämeenlinnaa ennen ja nyt. Kuvaparien historialliset kuvat ovat Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kuva-arkistosta. Kuvatiedot on koonnut ja värikuvat ottanut FM Tiina Kaila vuoden 2009 aikana.
Keinusaari 1880, oikealla hevosten uittolaituri.
Sairashuoneen taloudenhoitaja J.F.Lampén rakennutti 1800-luvun puolivälissä hevosuittolaiturin Keinusaaren sillan kupeeseen. C.O.Saxelinin kokoelma.
Keinusaari kuvattuna v. 1892 kirkon tornista. Hevoslaituri on kuvasa noin kello kadessa, sillan vieressä oikealla. Kuva Wilhelm Schmausser.
Verkatehdas
Vuonna 1895 perustettu Verkatehdas oli pitkään kaupungin merkittävin teollisuuslaitos, joka työllisti jopa 1300 työntekijää. Se oli myös ensimmäisiä sähkövoiman käyttäjiä. Tehtaan toiminta hiipui 1960-luvulla.
