Paavo Sipponen

Tämä artikkeli syntyi Hauhon Yhtenäiskoulun toisen maailmansodan erikoiskurssilla, joka pidettiin kahdeksasluokkalaisille lukuvuonna 2009-2010, kun oli kulunut 70 vuotta talvisodasta. Kurssin aikana oppilaat haastattelivat eri-ikäisiä hauholaisia heidän sota-ajan kokemuksistaan. Osa haastateltavista oli sotavuosina lapsia, osa aikuisia ja jotkut myös sotatehtävissä. Haastatelluista kahdeksan oli Karjalan evakkoja, joiden yhteystiedot saatiin Hauhon Karjalaisten yhdistyksestä.

Mikä on nimesi? Paavo Sipponen

Koska ja missä olet syntynyt? Syntynyt 26. helmikuuta 1936 Kivennavan kirkonkylässä

Minkä ikäinen olit, kun sota syttyi? Kun talvisota syttyi 30. marraskuuta 1939, olin vajaa kolmevuotias

Missä perheenne asui silloin?

Koska teidät evakuoitiin? No, talvisotahan syttyi silloin 30. marraskuuta. Sehän alkoi sillä tavalla , että äiti oli mennyt silloin aamulla lypsylle navettaan ja tykit alkoivat ampua noin 30 kilometrin päässä ja ne tykinkuulat putosivat siihen meidän talon lähelle siihen Kivennavan kirkonmäkeen, että se ei ole kovin kaukana ja ikkunat menivät hajalle...

Pitikö teidän jättää paljon tavaroita lähtiessä? Mun vanhin veljeni, joka oli silloin 15-vuotias, valjasti hevosen reen eteen ja siihen otettiin mitä saatiin siinä kiireessä laitettua, että eihän se kovin paljon ollut.

Millainen oli evakkomatka? Me mentiin hevosella Kaukilaan muutama kymmenen kilometriä , siellä asui äidin veli. Mutta eihän siinäkään kauan voinut olla, vaan piti joutua eteenpäin Niin menimme sitten Kaukilan asemalle odottamaan junaa ja siellä oli paljon ihmisiä. Niin sitten juna aikaanaan tuli ja ihmiset syöksyivät junaan. Äidillä oli nuorimmainen silloin 8 kk ja minä olin vajaa kolme vuotta ja kaksi veljeä olivat vähän vanhempia. Ja kun ihmiset syöksyivät siihen junaan, niin me jäätiin ihmisten jalkoihin. Äiti alkoi huutaa, että poliisi,poliiisi. Ja poliisi tuli siihen ja sanoi, että yksikään ei mene siihen junaan, ennen kuin tämä rouva lapsineen menee.

Asutettiinko teidät tänne Hauholle ja minne täällä? No, me tulimme sitten Mikkeliin ja sieltä sitten aikanaan jatkoimme matkaa Hämeenlinnaan ja sieltä tulimme sitten Hauhontaustan koululle.

Millainen oli vastaanotto? Tämä oli vanha koulu tämä Hauhontaustan koulu ja siellä oli sitten väkeä, en minä tarkkaan muista, lottia ja muita, ja kyllähän se ystävällistä oli.

Mistä perheesi sai uuden pysyvän kodin ja koska? Sitten me täältä koululta muutimme, siinä oli semmoinen pieni mökki ja menimme siihen asumaan. Siinä oltiin se talvi, mutta sitten isä oli hommannut Tuuloksen kirkon luota semmoisen vanhan meijerin siinä oli asuinrakennus ja siellä sitten asuttiin pidempään.

Palasiko perheesi jatkosodan aikana takaisin Karjalaan? Täältä Tuuloksesta vuonna 42 ,sitten kun sai muuttaa sinne Kannakselle takaisin, mekin lähdettiin keväällä, se oli kai kesäkuun alkua, mentiin junalla Raivolaan ja sieltä oli kuljetus Kivennavalle.

Oletko myöhemmin käynyt vanhoilla kotipaikoillasi Karjalassa? Olen monta kertaa.

Löytyykö sieltä yleensä mitään entisiä kavereita tai muuta? Ei siellä mitään, sehän sodan aikana poltettiin koko Kivennavan kirkonkylä.

Oliko joku läheisesi sodassa? Silloin kun talvisota alkoi, niin isäni oli näissä suojajoukoissa. Ne olivat semmoisia joukkoja, jotka joutuivat ensimmäisenä kohtaamaan vihollisen rajalla. Hän oli siellä tykistössä.

Millaista oli koulunkäynti sota-aikana? Minä aloitin koulunkäynnin vuonna 1943 Kivennavalla. Siellä oli venäläisiltä jäänyt semmoinen vanha hirsirakennus ja siinä alkoi meidän koulu.

Oliko ruoasta tai vaatteista pulaa? Niistähän oli jatkuva pula, koska ei silloin paljon vaatteita saanu. Vanhoista vaatteista pienennettiin ja kengät minullakin oli koulussa semmoiset,että melkein jalka pääsi pyörimään niissä.

Osallistuitko jotenkin itse sotaponnistuksiin? Minä olin sen verran nuori, että en osalistunut. Kun silloin 1943 menin kouluun, olin silloin 7-vuotias.

Miten sota näkyi Hauholla? Ei oikeastaan näkynyt, tämä oli niin kaukana rintamalta, muuta kuin sillä tavalla, että tuli sitä väkeä sieltä rajan pinnasta.

Mikä sota-ajan muisto on jäänyt erityisen voimakkaasti mieleesi? Kyllä mulla jäi tämä ensimmäinen kouluvuosi, kun aloitettiin. Mentiin sinne Kivennavalle ja ne oli ne sodan jäljet näkyvissä siellä ja koulu alkoi sitten 1943. Sitten tää 1944 keväällä, kun oli nää linnoitustyöt ja hyvin usein siinä oli Kivennavan kirkkomäen päällä ilmataisteluita, kun suomalaiset ja venäläiset koneet kohtasivat toisensa.

Haastattelijat: Jaakko Loponen ja Markus Lepistö
Puhtaaksikirjoitus: Terhi Välimäki