Launosten kartano
Launosten kartano eli Kartano sijaitsee Hämeessä Lopella Launosten kylässä noin 10 km länteen Riihimäeltä. <widget type="googlemap"> <marker lat="60.74285" lon="24.57525">Launosten Kartano</marker> </widget>
Kartanon vaiheita
Brunow-suvun aika
Vuonna 1568 Virossa voutina toiminut Bryniel Gudmundsson Smålänning sai kuningas Juhana III:lta aatelisarvon vuonna 1575. Hän saapui Suomeen kreivi Axel Leijonhufvudin kanssa ja sai vuonna 1578 läänityksenä 20 tynnyriä ruista vuosittain Raaseporin läänistä. Hän muutti takaisin Ruotsiin vuonna 1589 eikä hänestä tämän jälkeen ole kuultu. Hänen poikansa Jöran Brynielsson otti käyttöön nimen Brunow ja saapui vuonna 1610 Turkuun mukanaan sotamarsalkka Jakob De la Gardien suosituskirje.
Kustaa II Adolfin aikana käytiin yhtaikaa kolmea sotaa: Puolan, Venäjän ja Tanskan sodat. Göran Brynielsson Brunow komensi Laatokan linnoitusta ja laivastoa. Kustaa II Adolf palkitsi Brunow’n tämän saavutuksista vuonna 1613 antamalla hänelle rälssitilan eteläisestä Hämeestä, johon kuului mm. Irjala ja Sauvala Janakkalassa, sekä Launosilla olevan kartanon ja lukuisia pienempiä tiloja Lopella, sekä vuonna 1640 Rehakan tilan Janakkalassa. Vuonna 1617 Kustaa II Adolf Göran Brunow’n Laatokan amiraaliksi. Brunow jätti sotapalvelun nuoremmille ja eli loppuelämänsä Irjalan kartanossaan.
Göran Brunow’n vanhin poika, Carl peri isältään Irjalan ja Launosten kartanon rälssitilat, palveli kuningasta ja yleni ratsumestariksi asti, mutta kaatui Lundin taistelussa vuonna 1676. Irjalan ja Launosen pojalleen Gustav Adolf Brunow’lle. Kartano muuttui 1600-luvulla useaan kertaan rälssitilasta säteritilaksi, säteritilasta rustholliksi, reduktiossa 1600-luvun lopulla kartanon erivapaudet peruutettiin ja sitten taas palautettiin. Vuonna 1690 siitä muodostettiin Seppälän säteriratsutila, jonka peri jälkeen vanhin pojista Gustav Reinhold Brunow. Nuoremmalle veljelle Carl Andersille lohkaistiin Seppälästä Mäkilän tila, josta muodostui nykyisen Santamäen kantatila.
Alftanit
Gustav Reinhold Brunow’n tytär Eva Magdalena meni naimisiin sotatuomari Harald Alfthanin kanssa. Heidän poikansa, Turun hovioikeuden notaari Gustaf Haraldinpoika peri tilan. Hän oli kahdesti naimisissa, ensimmäisen avioliiton ollessa lapseton. Toisesta avioliitosta Lovisa Nymanin kanssa syntyi vuonna 1788 Gustaf Gustavinpoika Alfthan viljeli Kartanon tiluksia puolisonsa Ullrica Lindqvistin kanssa saaden peräti kahdeksan lasta, joista kolme kuitenkin kuoli nuorina.
Vanhin Gustaf Alftanin poika, Gustaf, sen sijaan antautui sotilasuralle ja palveltuaan Suomen tarkk’ampujapataljoonassa ensin kortteerimestarinkirjurina ja sitten pataljoonankirjurina hän erosi armeijasta ja muutti Hausjärvelle viljelemään Paakkolan tilaa. Gustaf Alfthanin kuollessa vuonna 1851 jäi Kartanoon vain naimattomia tyttäriä.
Kartanoa kutsuttiin Seppäläksi, mutta vuonna 1857 sen nimi muutettiin entiseksi eli Kartanoksi.
Tenlénit
Kytäjän kartanon tilustenhoitajana toiminut, Tammelan Mustialan maatalousoppilaitoksen vuonna 1842 käynyt Johan Josef Tenlén meni naimisiin naimisiin Alftanien tyttären, Amalia Charlotan kanssa. Hän lunasti Kartanon vaimonsa sisaruksilta. Amalia Tenlén sairastui lavantautiin ja kuoli vuonna 1867. Pari vuotta myöhemmin Johan Tenlén solmi avioliiton Amalian nuoremman sisaren Amanda Olivia Alfthanin kanssa. Tenlén uudisti Kartanon maanviljelystä; teki niityistä peltoja ja perusti suuren puutarhan lukuisine hedelmäpuineen ja humalistoineen. Hän istutti 1870-luvulla talon ohi kulkevan maantien varteen kujan sekä päärakennuksen jalopuita. Tenlén halusi taata Kartanon hyvän hoidon jatkossakin, joten hän laittoi poikansa Arturin opiskelemaan maataloutta Mustialaan. Johan Tenlén kuoli vuonna 1894.
Kartanon pellot salaojitettiin 1800- ja 1900-luvkujen taitteessa. Vuonna 1902 oli Kartano 1000 hehtaarin laajuinen, josta viljeltyä peltoa oli 250 hehtaaria Oinaalan rälssitila mukaanluettuna. Torppia oli 10. Tilakeskukseen kuului nykyinen vuonna 1879 rakennettu päärakennus, väenrakennus, talli tallimiehen asuntoineen, navetta, halkovaja, kaluvaja, paja, kolme jyvämiehen asuntoa, heinälato, olkilato sekä erikoisuutena kaksikerroksinen luhtiaitta, jonka toisessa päässä oli vellikello ja toisessa, maantien puoleisessa päässä torni. Aitta paloi 1930-luvulla.
Launot
1900-luvun alkupuolella monet suomalaistivat ruotsin- ja latinankielisiä sukunimiä. Myös Josef Artur Tenlén muutti nimensä Artturi Launoksi. Hän tutustui Helsingissä kemiaa opiskelevaan, Kuhmoisten Hukin kartanon tyttäreen Helmi Maria Hukkiseen ja meni naimisiin tämän kanssa vuonna 1907. Artturi ja Helmi Launolle syntyi kolme tytärtä ja yksi poika, joka kuoli selkärankatuberkuloosiin neljän vuoden iässä. Artturi Launon kuoltua vuonna 1924 jäi Kartanoa hoitamaan hänen leskensä Helmi Launo, jonka johdolla tilaa edelleen kehitettiin.
Aarniot
Koska Helmi Launo ei silloisen lain mukaan perinyt muuta kuin puolet irtaimistosta, jaettiin tila kolmelle tyttärelle tasaosin. Myöhemmin vanhin tyttäristä myi osuutensa äidilleen, jolloin Helmi Launo tuli yhden kolmanneksen omistajaksi. Keskimmäinen Kartanon tyttäristä, Kirsti Annikki, meni vuonna 1930 naimisiin Lopen rovastin, lääninrovasti Emil Ferdinand Aarnion vanhimman pojan Aulis Emilin kanssa. He muuttivat Turkuun, jossa heille syntyi tytär Kirsti Inkeri ja poika Arto Pekka.
Sotien jälkeen toteutettu siirtolaisten pika-asutus pienensi tilan pinta-alaa yli puolella. Vuonna 1957 muutti Kirsti Aarnio äitinsä pyynnöstä Turusta Kartanoon ottaen vastuun tilanhoidosta. Tila jaettiin kolmeen yhtä suureen osaan: Aarnioiden hoitamaanKartanoon, Helmi Launon Oinaalaan ja Mia Launon Mahlamäkeen sekä neljänneksi yhteisomistukseen jäävään Yhteiskartanoon, johon talouskeskuksen lisäksi sisällytettiin erinäisiä tonttialueita kylän läheisyydessä. Helmi Launon kuoltua jaettiin Yhteiskartano perillisten kesken, jolloin talouskeskus päärakennuksineen liitettiin kantatilaan. Perinnönjaossa Kartano menetti lähes koko historiallisen irtaimistonsa ja vanhimman osan kirjastostaan. Kantatilan viljelysala pieneni alle kahdenkymmenen hehtaarin kokoiseksi.
Vuonna 1974 muutti Kirsti Aarnion poika Pekka äitinsä avuksi vaimonsa Paula (o.s. Panulan) ja tyttäriensä Outin ja Virpin kanssa pehtoorin taloon. Vuotta myöhemmin heille syntyi poika Juho.
Uutta toimintaa
Kartanon pellot ovat olivat vuokralla 2000-luvulle tultaessa. Vuonna 2007 Aarnion nuorempi polvi päätyi yhteistoimintaan vanhan kartanon elvyttämiseksi. Kartanoon saapui kolme ylämaan hiehoa. Kartanossa oli runsaasti peltoa uuden karjan lisäämiseksi. Toimintaa hoitamaan perustettiin osakeyhtiö, Launosten Kartano Oy. Yhtiön toimintaa Highlander -karjankasvatuksen lisäksi ovat piha- ja viherrakentaminen sekä ratsastuspalvelut, hevosten koulutus ja elämysmatkailu. Kartano järjestää myös kokouspalveluita. Toimitusjohtajana eli päätyöntekijänä toimii Virpi Jouttela (os. Aarnio), jonka vastuulla ovat lehmät, hevoset ja laitumet. Janne Jouttela hoitelee teknistä ylläpitoa ja kehitystyötä. Juho Aarnion hoidossa ovat metsänsuunnittelu sekä kuulapyssysafarit.