Keisarinmänty

Pikku-Parolassa Kiltin tilan rajalla on satoja vuosia vanha, rauhoitettu mänty. Puun tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta sen arvellaan olevan yli 400 vuotta vanha - vanhempi siis kuin Hämeenlinnan kaupunki, joka on perustettu 1639. Mahtavan männyn korkeus on noin 20 metriä, latvus noin 15 metriä ja rungon ympärysmitta on yli 560 senttimetriä ja se on Suomen paksuin mänty.

Vanhempi Väinö Kiltti laittoi männyn ympärille kivipaadet ja rautakenttinkisen suoja-aidan 1900-luvun alussa. Männyn historiaan liittyy paljon tarinoita. Kuningas Kustaa III vieraili Parolannummella vuoden 1783 kesäkuussa ja Kustaa IV Aadolf vieraili Hämeenlinnassa ja Parolassa kesällä vuonna 1802, ja heidän kerrotaan ruokailleen seurueineen männyn alla. Mäntyä alettiin kutsua Kuninkaanmännyksi. Myös Venäjän keisarit Aleksanteri I vuonna 1819 ja Aleksanteri II vuonna 1863 ruokailivat männyn juurella. Aleksanteri II:n vierailun yhteydessä männyn juurella pidettiin jopa suuret juhlat 29. heinäkuuta, joihin osallistui keisarin seurueen lisäksi myös paikkakuntalaisia. Sen jälkeen mänty sai nimen Keisarinmänty.

Aleksanteri II:n pidoissa oli vieraana senaattori, filosofi Johan ”Juhana” Vilhelm Snellman. Hänellä oli jo kauan kytenyt innostus ja haave saada ilmaisuiltaan niin kaunis suomen kieli viralliseksi kieleksi ruotsin kielen rinnalle Suomen suuriruhtinaskunnassa. J.V. Snellman esitteli pyrkimyksensä tsaarille ja Aleksanteri oli asialle suosiollinen. Päätös tehtiin saman tien ja allekirjoitettiin seuraavana päivänä Hämeenlinnan maaherrantalossa juhlavasti. Tämän tapahtuman muistoksi Parolannummelle pystytettiin patsas, Parolan leijona.

Keisarinmänty sijaitsee aivan Pikku-Parolan armeija-alueen kupeessa. Varikontieltä käännytään ensimmäistä tietä oikealle pientä hiekkatietä pellonreunaa sivuten.