Teuro-Kuuslammi
Lounais-Hämeessä, Tammelan kunnassa sijaitsee elinvoimainen Teuro-Kuuslammi kyläpari. Kylillä on asukkaita n. 400. Teurolta on matkaa Tammelan keskustaan n. 14km.
<widget type="googlemap"> <marker lat="60.86702" lon="23.93938">Teuro-Kuuslammi</marker> </widget>
Kylän historiaa
Teuron ja Kuuslammin kyläparin alueella liikkui jo kivikaudella metsästäjiä, joista on löydetty todisteeksi liuskeveitsen katkelma Suomusjärven kulttuurin ajalta n. 7000-4200 e.Kr. Kylän läpi on jo rautakaudella kulkenut kaksi tietä, ja alue on ollut hämäläisten metsästysmaata. Ruokosuolta löytynyt pronssinen viikinkiaikainen (n. 800-1000 j. Kr.) hevosenkenkäsolki.
Hämeen asukkaat ovat ilmeisesti asuttaneet kyliä keskiajalla. Teuro -nimelle tunnetaan vastineita Tuuloksessa ja Lammilla. Maakirjan mukaan Teurolla oli vuonna 1540 viisi taloa, joiden kaikki isännät ovat Matinpoikia. Vuonna 1560 Kuuslammilla oli kaksi taloa, jotka kuuluivat jonkin aikaa Harvialan kartanon Kaarina-rouvan omistukseen
1600 -luvulla Kuuslammin talot Klemetti ja Siukola saivat nimensä isäntien etunimistä, samoin Teuron Rekola, Ranttila ja Tuomola. Teuron kylä paloi 1756. Palon jälkeen umpipihaiset talot rakennettiin uudelleen, tällä kertaa savupirtit korvattiin uloslämpiävillä taloilla. Kylä on säilynyt tiiviinä Teuronjoen ja maanteitten risteyksessä. Tilarakennukset muodostavat kauniin raittinäkymän. Teuronjoen eteläpuolella on kaunis, vuonna 1906 rakennettu jugendtyylinen kaupparakennus. Kuuslammin tiiviin kylän vanhimmat rakennukset ovat Kujalan vanha torppa ja Pietilä 1800-luvulta.
Isonjaon aikaan 1700-luvun lopulla kylien rajojen sisälle jäi laajoja liikamaita, joille perustettiin Lamminpään ja Viikarin uudistalot. Susikkaan kylän maille 1856 perustettu Lautaportaan uudistalo liitettiin Teuroon. Vuonna 1803 kaksi maaherraa ja kenraalimajuri perustivat Teurolle Murronkoskeen sahan. Puoli vuosisataa myöhemmin saha siirtyi Saaren kartanon omistukseen. Sen omistajat ostivat Teuron sillan pielestä Myllärin talon ja siirsi sen talouskeskuksen sahan yhteyteen. Omistajat rakensivat myös suuret asuin- ja talousrakennukset. Sahan toiminta oli vilkasta 1870-90 -luvuilla, ja se työllisti paljon väkeä ja vaikutti kylien taloudelliseen kehitykseen..
Teuron kansakoulu aloitti 1896, pian perustettiin myös kirjasto ja posti. Työväenyhdistykselle valmistui oma talo vuonna 1908.
Kylän uusi elämä
1950-luvulla Teuron ja Kuuslammin kylissä tapahtui samoin kuin muuallakin Suomen maaseudulla: kylien nuoriso muutti kaupunkeihin. Elämä hiljeni. Mutta 1970-80 -luvuilla kyliin muutti useita lapsiperheitä asumaan, vaikka monien työpaikka oli muualla. Kylien elämä piristyi ja kylätoimintayhdistys perustettiin 1983. Kylätoimintayhdistys osti vuonna 1926 rukoushuoneeksi rakennetun talon vuonna 1994 Tammelan seurakunnalta. Talo tunnettiin nimellä 'Iisakin kirkko'. Iisakki Laurila lahjoitti seurakunnalle 1920-luvulla tontin ja talon rakentamiseen tarvittavat hirret. Kylätalo sijaitsee aivan kylän keskustassa, ja kylätoimintayhdistys vuokraa taloa juhlien ja erilaisten tilaisuuksien pitoa varten.
Parhaillaan yhdistys rakentaa Kuuslammille monitoimihallia.
Tammelan kunta tukee kylien kehittämistä voimakkaasti. Kunta on mukana Lounais-Hämeen maaseudun kehittämisjärjestö LounaPlussa ry:n toiminnassa. LounaPlussan vetämässä hankkeessa laadittiin vuonna 2001 myös Teuron ja Kuuslammin kylille yhteinen kyläsuunnitelma. Kyläsuunnittelutyön aikana kyläläiset ovat kokoontuneet yhdessä pohtimaan Teuron ja Kuuslammin asioita ja kehittämismahdollisuuksia. Kyläkokouksissa ja suunnittelutilaisuuksissa käydyt keskustelut ja kyläläisiltä haastattelun avulla saadut tiedot ovat suunnittelutyön tärkein osa, koska ilman aktiivisia kyläläisiä kyläsuunnitelma ei toteudu.
Teuron kesätapahtumat pidetään joka kesä heinäkuun 3. viikonloppuna.
Kylässä toimii nykyään useita yhdistyksiä kylätoimintayhdistyksen lisäksi, mm. Pohjois-Tammelan Maa- ja kotitalousseura ry, Pohjois-Tammelan maa-ja kotitalousnaiset
Teuro-Kuuslammin Vapaaehtoinen Palokunta ry, Teuron vanhempainyhdistys, Teuron metsästysyhdistys ry.
Lähteet:
Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9