Erno Paasilinna
Erno Antero Paasilinna on kotoisin Petsamosta. Hänen äitinsä Hilda Maria synnytti pojan laivassa keskellä Jäämerta vuonna 1935, mutta sodan alettua pojan tie vei Norjaan, tunturien yli Ruotsiin ja Suomeen. Evakkovaellusta kesti vuosikaudet, kunnes nuoruusvuosiksi perhe asettui Tervolaan.
Paasilinna kirjailijana
Kansakoulun lisäksi Paasilinna oli vuoden Lapin Kansankorkeakoulun oppilaana Rovaniemellä. Sen kummempaa koulutusta mies ei saanut ja korosti alituiseen olevansa itseoppinut, ei opetettu. Mies onkin tunnettu lausahduksestaan: ”On elettävä sellainen elämä, että syntyy kirjailija.”
Erno Paasilinna muistetaan suomalaisen kulttuurin kauhukakarana. Hänen pureva satiirinsa kohdistui epämiellyttäviin tai kiusallisiin tosiasioihin, ja poleemikko oli aina paikalla, kun hän näki valtakunnan asioiden pukeutuvan korulauseisiin. Paasilinna viilsi tylysti ja osasi hirtehisen huumorin, mutta ensisijainen tarkoitus ei ollut toisen alueelle meneminen: hän sanoi ”loukkaavansa enemmän kuin haluaisi, koska tämä maa ei ole keskustelun eldorado”.
Kirpeän kirjailijan maailmankatsomuksen mitaksi ja määräksi voinee ottaa homo sapiensin, kuten hän itse on sanonut: ”Ihminen muodostuu omaksi historiakseen”. Elämänkatsomukseltaan mies oli uskonnoton, eikä hänellä koskaan ollut uskonnollista kriisiä. Paasilinnan usko kohdistui korkeintaan sisään päin: ”Voi tunnustaa uskon itseensä.”
Toiminta
Kirjoitustyönsä lisäksi mies toimi Nuoren Voiman Liiton toiminnanjohtajana. Samoin hän on toimittanut aikakauslehtiä ja herättänyt aina huomioita niillä. Paasilinna oli perustamassa ja toimittamassa kulttuurilehti Pohjoista ja työskenteli päätoimittajana myös Kaltiossa. Nämä julkaisut hän näki ”kulttuurin kukinnoiksi, joka vaatii aina jonkinlaisen ilmaisumuodon.” Lehdet toimivat tuolloin ilman yhteiskunnan tukea.
Hämeenlinnassa Erno Paasilinna asui vuosina 1966–1988. Hänet kutsuttiin Kariston kustannusjohtajaksi, ja hän toimi siten kotimaisen kirjallisuuden suunnan antajana. Hän esitelmöi muun muassa Hämeenlinnan Ikaroksen tilaisuuksissa. Hämeenlinnassa mies rajasi omakotitalonsa yksinäisyyden ja uhman ja kirjallisen työn tyyssijaksi eikä suostunut yhteistoimintaan kulttuurikerman kanssa. Hän toimitti vuonna 1963 Kariston innoittaman keskustelukirjan Pidot Aulangolla, minkä vuoksi presidentti Urho Kekkonen lähetii myllykirjeen Karistolle.
Erno Paasilinna sai muun muassa Finlandia -palkinnon, kaksi kertaa valtionpalkinnon, WSOY:n ja Kordelinin palkinnot, Eino Leinon seuran palkinnon, Hämeenlinnan kaupungin kulttuuripalkinnon.
Kirjailija kuoli Tampereella 30. syyskuuta 2000 lyhyen sairastamisen jälkeen.
Lähteet
Hämeenlinnalaisia 1639–1989. Hämeenlinna 350 vuotta. Hämeenlinnan kaupunki, 1989. ISBN 952-90045-2-4