Väinö Hämeen-Anttila
Väinö Hämeen-Anttila (aik. Andelin) syntyi kelloseppä Johan Erlandin ja Heta Karoliina Andelinille vuonna 1878. Lahjakas poika tuli Hämeenlinnan lyseon oppilaaksi Hollolasta vuonna 1888. Päihittäen koulutoverinsa Larin-Kyöstin ja Eino Leinon hän luki kahden vuosiluokan yli ja selviytyi ylioppilaaksi vuonna 1894. Hämeen-Anttilan ensimmäinen vaimo oli Mary Bridget Tervo ja toinen nimeltään Eva Stenberg. Hänen poikiaan on mm- tähtitieteen professori Antero Hämeen-Anttila ja pojanpoikansa islamin tutkija Jaakko Hämeen-Anttila
Merille ja Amerikkaan
Vuonna 1895 17-vuotias nuori mies lähti merille ja karkasi laivasta Oregonin valtiossa, jossa hän työskenteli verkonkutojana ja kalastajana Columbia-virralla sekä ratatyöläisenä. Näiden töiden jälkeen mies pääsi toimittajaksi New York Millisiin Minnesotassa vuonna 1897. Samalla hän perusti oman kirjapainon, jossa hän latoi, julkaisi ja painoi novellilehteä Kansan Toveri.
Lehtimieheksi
Palattuaan Suomeen lehtimieskokemusta hankkinut 20-vuotias ylioppilas tuli Hämeen Sanomien päätoimittajaksi, ensin vuosiksi 1898–1902, sitten 1912–1914. Miehen valtti levikin edistämisessä oli Amerikan-tuliainen: hän painatti lehteensä jännityskertomuksia ja muuta kaunokirjallista ainesta. Itse hän kirjoitti pakinoita nimimerkeillä Timoteus ja Iivari.
Hämeen-Anttila kokeili myös Mikkelin Sanomain päätoimittaja-omistajana.
Kustannustoimittajaksi
Jo päätoimittajavuosinaan Hämeen-Anttila oli harrastanut kustannustoimintaa. Maisteriksi valmistumisen jälkeen hän siirtyi Helsinkiin toimitusjohtajaksi kustannusyhtiö Kansaan, jonka suomalainen puolue oli juuri perustanut. Kansassa mies toimi vuosina 1907–1910. Tuona aikana Hämeen-Anttila toimitti kansalaishakemiston Kuka kukin on. Varsinaisen elämäntyönsä hän teki Kariston kustannusliikkeessä, aluksi suomentajana ja kirjallisena neuvonantajana, vuosina 1915–1942 kirjallisena johtajana ja yhtiön osakkaana.
Ensi töikseen uusi kirjallinen johtaja hankki Karistoon useiden suomalaisten tunnettujen kirjailijoiden teoksia; Larin-Kyöstin, Eino Leinon, Kiannon, Maiju Lassilan ja Joel Lehtosen. He toivat Karistolle hyvää mainetta. Ulkomaisia tekijöitä hän keskitti sarjoiksi, joista Seuranäytelmiä-sarja kasvoi lopulta yli 600 julkaisua käsittäväksi. Kariston klassillinen kirjasto julkaisi Hämeen-Anttilan aikana nelisenkymmentä teosta, muun muassa Ruskinin Kuninkaitten aarteet ja Darwinin Lajien synty, mutta myös monien nimekkäiden eurooppalaisten kaunokirjallisia teoksia.
Ahkera kirjoittaja
Hämeen-Anttila toimitti kirjoja ja lehtiä sekä suomensi yli sata teosta, mukaan lukien Tarzania ja Kafkaa. Hän kirjoitti myös näytelmiä, joista vuonna 1902 esitettiin Kansallisteatterissa näytelmä Merimiehet. Vuonna 1913 ilmestyi hänen omaelämänkerrallinen kuvauksensa meri- ja karkumatkasta. Hän toimitti myös vuosina 1919-1929 "sivistyksellis-kaunokirjallisen kuvalukemistoa" Maailma sekä Partiolainen -lehteä. Ajankohtaiset tietokirjat olivat hänen alaansa, mutta myös novellikokoelma Hyvää yötä! oli hänen toimittamansa. Väinö Hämeen-Anttila kirjoitti myös Hämeenlinnan Säästöpankin historia 1850-1900 -julkaisun. Väinö Hämeen-Anttila kirjoitti yksin kokonaisen tietosanakirjan 1920-luvulla.
Lähteet
Hämeenlinnalaisia 1639–1989. Hämeenlinna 350 vuotta. Hämeenlinnan kaupunki, 1989. ISBN 952-90045-2-4