Kellolanlähde
Kellolanlähteeseen kerrotaan upotetun kirkonkellot sodan aikana. Lähteen hetteinen ympäristö osoittaa sen olleen ennen melko suuri. Vesi on kirkasta kuvastaen heleänvihreän pohjan. Tapana on ollut heittää lähteeseen raha tai kivi. Ennen tehtiin retkiä Kellolan lähteelle. Kansa arvelee pohjan vihreyden riippuvan lähteessä olevasta kuparista ja niistä aarteista, mitä siellä on. Kerrotaan jonkun huimapään heittäytyneen hetteessä olevasta aukosta veteen ja uineen hetteen alitse pitkän matkan lähteen jääkylmään veteen. Kellolanlähde on aikojen kuluessa pienentynyt. Luonnontilaiset lähteet on suojeltu vesilaissa.
Kellolanlähde sijaitsee Koskella, Huljalan kylässä, metsässä. Sinne on upotettu Ison vihan aikana kirkonkellot. Se on ollut iso lähde, nyttemmin sitä peittää hetereunat. Ihmeellistä on sen heleän vihreä pohja, joka kuultaa kirkkaan veden läpi, vaikka lähde on hyvin syvä. Jokaisen lähteellä kävijän tulee heittää raha tai kivi sinne. Lähteessä kuuluu olevan paitsi kellot, myös suuri määrä rahaa. Ainakin ovat puunrungot ja kivet sen pohjassa fostorin hohteiset vihreät, kuin siellä olisi kuparia paljon. Kansa on taikauskoinen lähteen suhteen, varsinkin sinne heittämiseen nähden. Lähitienoilla ei löydy enää kiviä, niin ne on sinne heitetty. - SKS Kansanrunousarkisto: Koski H.l. PK12 Jurva, Aura. 2123.1938. -
Lähteet
- Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Loppuraportti 2/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.
- ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa
- Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Linkki pdf-versioon