Valkohäntäkauris (Valkohäntäpeura)

Valkohäntäkauris (Odocoileus virginianus), jota kutsutaan yleisesti valkohäntäpeuraksi, on USA:n Minnesotasta 1930-luvulla Suomeen riistaeläimeksi tuotu vieraslaji, joka on levinnyt laajalle mm. Kanta-Hämeessä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kauriskanta on kasvanut räjähdysmäisesti, eivätkä metsästäjät ole saaneet pidettyä sitä kurissa. Luonnonvarakeskus (LUKE) on arvioinut kannan olevan tällä hetkellä noin 125 000 yksilöä, mikä on 15 % enemmän kuin edellisvuonna, mihin on vaikuttanut mm. metsästäjien masinoima liian tehokas talviruokinta.

Valkohäntäkauriista on paljon monenlaista haittaa metsissä, pelloilla, pihoissa ja puutarhoissa, missä ne syövät mm. puuntaimia, viljaa ja kasviksia. Suurimman ongelman ne kuitenkin aiheuttavat liikenteessä, sillä suuri osa kaikista liikenneturmista on näiden kauriiden aiheuttamia. Paikoin autot verottavat kauriskantoja yhtä paljon kuin metsästäjät.

Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.

Lähteitä

Tuomas Kukko & Jyrki Pusenius. Valkohäntäpeurakanta talvella 2019 – 2020. Arvio Suomen valkohäntäpeurakannan koosta ja rakenteesta ja kuvaus kanta-arvion laskentamenetelmästä. Julkaistu Riistahavainnot.fi -palvelussa 27.3.2020 ([1])

Hirvieläinonnettomuudet kartalla. Riistakeskus 2017-2020 ([2])

Valkohäntäpeurakanta jatkanut kasvuaan. Helsingin Sanomat 20.3.2021

Metsästäjät keskittyvät hirvi- ja peurakannan hallintaan. Aamuposti 25.4.2021

Erno Aholammi. Kansallispuisto ja hirvieläinkolarit. Hämeen Sanomat / Mielipide 3.5.2021 (metsästäjä)

Atte Korhola. Kansallispuiston valmistelu perustuu faktoihin (vastaus Aholammille). Hämeen Sanomat / Mielipide 3.5.2021