Liisa Heikkerö

Liisa Heikkerö (o.s. Hoffren, s. 1919) on Hausjärvellä syntynyt runoilija ja farmaseutti, joka asui pitkään Nastolassa (1935-1960), mistä käsin luki itsensä ylioppilaaksi vuonna 1941 Lahden yhteiskoulusta. Hänen isänsä oli puuseppämestari Johan Hoffren ja äitinsä Aino Elina Kumpulainen.

Ylioppilaaksi tultuaan hän opiskeli Helsingissä ja opintojen jälkeen palasi Nastolaan. Heikkerö valmistui farmaseutiksi vuonna 1947, mutta hän opiskeli vielä taideaineita: yleistä kirjallisuustiedettä ja estetiikkaa Helsingin yliopistossa sekä kävi Ateneumin yleislinjan. Urasuunnitelmat muuttuivat jossain vaiheessa, sillä alun pitäen hän halusi kuvataiteilijaksi.

Opiskeluaikana Liisa meni naimisiin metsänhoitaja Topi Heikkerön kanssa ja oli tämän kanssa 20 vuotta naimisissa (1944 - 1965), eroon asti. Ennen eroaan Liisa Heikkerö oli viitisen vuotta Kuopiossa (1960-1964) ja palasi Kuopiosta Lahteen, missä oli 20 vuotta farmaseuttina vuoteen 1986.

Ilmaa

Esimerkki teoksesta Leija (1963):

kun lumi alkoi peittää

huomasin

polut eivät tärkeitä

metsissä kohdataan harvoin

ilmaa tarvitsemme ajatuksia

seinää irrottaa

leijat karkaavat

tuuleen

Runo on kirjoitettu Kuopiossa, missä runoilija ilmeisesti otti hieman etäisyyttä edelliseen elämäänsä. Mieleen tulee miten niin runot kuin ajatukset tarvitsevat tilaa - ilmaa jota hengittää -, ja lopulta ylittävät omat rajansa. Syntyy jotain uutta ja yllättävää ja samalla jotain vanhaa katoaa. Leijat karkaavat tuuleen.

Teokset

Fasaani : Runokokoelma. Gummerus, 1958.

Leija : Runokokoelma. Gummerus, 1963.

Lähteitä

Liisa Heikkerö. Päijät-Wiki ([1])

Liisa Heikkerö. Wikipedia ([2])

Marttinen, Tauno. Pidot : laulusarja Liisa Heikkerön runoihin. Westerlund, 1964.

Nummelin, Juri. Unohdetut kirjailijat [I]. BTJ Kustannus, 2007 ISBN 978-951-692-646-2