Vankanlähde

Tämä artikkeli on keskeneräinen..

Vankanlähteen historiallinen uhrilähde ja kultti- ja tarinapaikka

Vankanlähde sijaitsee Hattelmalan harjun pohjavesialueella Hämeen Ammatikorkakoulun Visamäen kampuksen reunamilla. Lähde on nykyään noin 15 x 15 m:n laajuinen, tavallisina kesinä runsasvetinen, padottu lammikko. Lähde on muodoltaan pyöreähkö ja seinämiltään jyrkähkö (lasku noin 1,5 - 2 metriä). Muoto voi olla osittain keinotekoista, sillä paikka paikoin seinämissä näkyy merkkejä puisista tukirakenteista.

Vankanlähde on muinainen uhrilähde, pyhänä pidetty luonnonpaikka eli hiisi. Pyhillä luonnonpaikoilla on lähestytty luonnonjumaluuksia ja vainajia, pyydetty sato- ja pyyntionnea sekä vietetty vuodenkiertoon liittyviä juhlia. (1) Pyhät lähteet voidaan jakaa neljään kategoriaan. Ne ovat uhrilähteet, parantavat lähteet, parantavat mineraalivesilähteet ja paikat, joissa edelliset tyypit yhtyvät (1).

Vankanlähde on perimätiedon mukaan Vanajan tunnetuimpia historiallisia uhrilähteitä, jotka olivat vielä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa ahkerassa käytössä. Ihmiset tulivat sen luo juomaan ja hakemaan vettä parannustarkoituksiin. Siitä otetun veden uskottiin parantavan pikkulasten suun sammastautia, ja tästä sen nimitys sammaslähde. Lähteeseen on uhrattu myös rahoja.

Vankanlähde on Museoviraston suojelema kultti- ja tarinapaikka (muinaisjäännösrekisterinumero 109010059) ja se on muistomuistolain nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Vankanlähde on vuonna 2004 vahvistetussa Hämeenlinnan asemakaavassa merkinnällä muinaismuistoalue (SM). Padottunakin hyvin säilynyt Vankanlähde on yksi alueen harvoista säilyneistä lähteistä. Muinaisjäännöstyyppinä se edustaa alueelle tunnusomaista, voimakkaasti harvinaistuneita asutusmuistoja ja kuuluu kulttuuriympäristön merkittäviin arvoihin.

Vankanlähde sijaitsee ympäristössä, jota tunnetaan useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Vankanlähteen lähistöllä on myös muinaislinna, se sijaitsee Linnanpään linnavuorelta noin 600 m luoteeseen. Muita kulttuurihistoriallisia kohteita lähistöllä ovat ovat Visamäen rautakautinen asuinpaikka (muinaisjäännösrekisterinumero 109010061) ja 160 m itään on sijainnut Riihirannanmäki -niminen, nykyään tuhoutunut rautakautinen polttokenttäkalmisto ja tuomarinympyrä (muinaisjäännösrekisterinumero 109010060). Kalmisto ja tuomarinympyrä ovat sijainneet Vanajaveden länsirannalla kallioisella mäellä, joka oli piirimielisairaalan, nykyään HAMK:n aluetta. Muinaisjäännökset, kalmisto ja "tuomarinympyrä" hävitettiin täysin vuonna 1954 sairaalan uudisrakennusta tehtäessä, jolloin kallioiselta mäeltä poistettiin kaikki maa. Tässä työssä löydettin merovingiajan ja viikinkiajan polttokalmistoon kuuluvia löytöjä, mm. ratassolki, hihnanpäätehela, ns. suomalainen väkipuukko, veitsenterä ja pitkäruotoinen veitsenterä (2).

Hoitosuunnitelma ja talkoot vuonna 2006

Vankanlähteen ympäristöä kunnostettiin vuonna 2006 syksyllä pidetyissä ympäristötalkoissa. Lähteen ympäristöstä poistettiin lahoja ja kuolleita puita, raivattiin vesakkoa ja lähteen reunat niitettiin. Talkoiden yhteydessä paikalle istutettiin vaahtera muistoksi tapahtumasta. Vankanlähde on ns. hoidettu kulttuuriympäristökohde (ID 999000092) , jolle on tehty hoitosuunnitelma. Sijaintipaikka on kaupungin omistamaa puistoaluetta.

Tavoitteeksi on asetettu pitää lähteen ympäristö maisemallisesti avoimena ja siistinä.

Myös luonnonlähdettä tulisi ajoittain puhdistaa.

Kaupunki on käynyt Museoviraston kanssa keskustelua, sopiiko lähteen läheisyydessä oleva vanha Hattelmalan sairaalan vedenottamo purkaa. Kaupunki on halunnut purkaa pumppukopin, koska sillä ei ole käyttöä. 1940-50 -luvulla rakennettu koppi on ollut viime vuodet jatkuvasti graffitien peitossa, ja kaupungille on tullut niiden poistamisesta kustannuksia. Museoviraston mielestä kohtuullisen hyväkuntoinen rakennus liittyy kiinteästi niin Hattelmalan sairaalan kuin Vankanlähteenkin historiaan.

Vankanlähteen läheisyydessä on entisellä Hattelmalan sairaala-alueella Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK:n kampus ja sen vieressä teknologiakeskus Innopark. Vieressä kulkeva tie on nimetty Vankanlähteen mukaan. Moottoritien takana näkyy voimalinjan maisemapylväs Antinportti, joka on nimetty suunnittelijansa hämeenlinnalaissyntyisen sisustusarkkitehdin Antti Nurmesniemen mukaan. Vuoden 2006 aikoihin Vankanlähteelle tehtiin myös geokätkö.

Vanhan uhrilähteen alennustila jatkuu

Museoviraston intendentti Eeva-Liisa Schulz on esittänyt Vankanlähteen ympäristöön hoidettua viheraluetta kaavaneuvottelujen yhteydessä vuonna 2014 (3), jolloin Visamäen alueella tehtiin myös asemakaava-alueen arkeologinen tarkkuusinventointi (4). Antamassaan lausunnossa Museovirasto kehotti kaupunkia harkitsemaan Vankanlähteen muinaismuistoalueen sisällyttämistä kaava-alueeseen. Virasto totesi muinaismuistoalueen hoidon puutteelliseksi ja lähdealueen olevan alennustilassa. Kaupungin vastineessa todettiin, että hoitamatonta kulttuurihistoriallisesti arvokasta lähdealuetta ei ole tarpeen asemakaavoittaa, alueen kunnostamisesta voidaan sopia muulla tavalla. (5)

Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Vankanlähteen ympäristö on edelleen hoitamatta. Hämeen Sanomien kirjoituksen mukaan vielä vuonna 2016 alueella on maa-aines kasoja ja maansiirtokoneita (6) ja edelleenkin. Nyky-Suomessa kansanuskon pyhiä paikkoja suojelee muinaismuistolaki (17.6.1963/295). Vaikka laillinen suoja on periaatteessa olemassa, niin tiedon puuttumisen vuoksi rakentaminen ja maankäyttö uhkaavat näitä paikkoja. Vuonna 2018 Vankanlähteen ympäristön tilanne on todella huolestuttava. Sen vieressä on maansiirtojätteen kaatopaikka, jonne kesän 2018 aikana on tuotu rautaromua, asfalttia ja betonijätteitä entisten maanaineskasojen viereen. Muinaismuistokyltti ei ole enää paikallaan ja se on todennäköisesti viereisessä kuopassa.

Kunnostamiseen on saatavilla julkista tukea

Museovirasto myöntää muinaisjäännösalueiden kunnostukseen ja maisemanhoitoon avustuksia, joita voitaisiin jatkossa käyttää Vankanlähteen hoitosuunnitelman toteuttamiseen ja alueen ympäristön kunnostukseen. (6)

Uhrilähteiden kunnostamisessa täytyy huomioida sekä museoviraston ohjeet että ympäristönhoidon näkökulmat (7) ja (8).

Lähteet

http://www.taivaannaula.org/perinne/hiisi/
1. Museoviraston Arkeologisen kulttuuriperinnön opas - Uhrilähde
2. https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=109010060
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjhoito/read/asp/r_alue_det.aspx?ALUE_ID=999000092
3. Muinaisjäänne katoaa ryteikköön - artikkeli Hämeen sanomissa - Juha Peltoniemi 2.11.2014
4. http://www.hameenlinna.fi/pages/412490/H%C3%A4meenlinna%20Visam%C3%A4ki%20arkeologia%202014.pdf
5. http://www.hameenlinna.fi/pages/412490/2501%20H%C3%A4meenlinnan%20korkeakoulukeskus%20Visam%C3%A4ki%20selostus%20liitteineen%2026.5.2015%20lis%C3%A4ys%20mukana.pdf
6. https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/moni-lahde-voi-huonosti-170389/
6. Muinaisjäännösalueiden avustukset - https://www.museovirasto.fi/fi/avustukset/muinaisjaannosalueet
7. Lähteiden ennallistaminen - http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Ekosysteemipalvelut/Asiantuntijatyo/METSOohjelma/Tietoa_luonnonhoidosta/Lahteiden_ennallistaminen(7797)
8. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesistojen_kunnostus/Pienvesien_kunnostus/Norojen_lampien_ja_lahteiden_kunnostus