Pyhä Pietari

Keskiaikana jokaisella kirkolla oli oma suojeluspyhimyksensä, ja Tyrvännön kirkon suojeluspyhimyksen uskotaan olleen Pyhä Pietari, sillä mm. kirkkopyhä oli juuri Pekan ja Pietarin päivänä.

Pietarin kunnioitus oli jo 200-luvulla laajalle levinnyttä kirkon sisällä. Pyhimyksenä Pietarin katsotaan toimivan portinvartijana Taivaassa, minkä vuoksi häneltä pyydetään katolisessa kirkossa pitkäikäisyyttä.

Suomalaisessa kansanperinteessä on paljon vitsejä ja kaskuja Pyhästä Pietarista juuri taivaan portilla vastaanottamassa syntisiä ihmisiä vastaan. Näitä tarinoita kerrottiin paljon vielä 1970 -luvulla Hämeessä.

Tyrvännön itsenäinen seurakunta

Tyrvännön seurakunnan uskotaan olevan Suomen vanhimpia, ja sen keskiaikainen kirkko Lepaalla on siten ollut vanhempi kuin Hattulan Pyhän Ristin tai Vanajan keskiaikainen kivikirkko. Kirkosta ei ole enää jäljellä kuin kivinen sakasti. Kun ristiretkeläiset 1100 -luvulla tulivat ensimmäisen kerran Suomeen, käännytystyö alkoi ehkä juuri Tyrvännön alueelta Hämeestä, joka on tarkoitukseen sopivaa Vanajaveden etelärantaa.

Tarinoiden mukaan Hämeen tiililinnan yksi kolmesta vaihtoehtoisesta paikasta oli Lepaan kirkon tuntumassa virran toisella puolen sijaitseva Hinnomäki, joka on Tenholan linnavuoren tuntumassa. Toinen mahdollinen linnan paikka oli Janakkalassa, nykyisen Hämeen linnan eteläpuoliellä Hakoisten linnavuorella. Itse asiassa nykyinen 1200 -luvulla rakennettu linna sijaitsee juuri näiden kahden linnavuoren välissä.

Esimerkiksi Kalle Holmbergin ohjaaman elokuvan Rauta-ajan (1982) valloitukseen liittyviä kohtauksia symbolisesti kuvattiin juuri näillä autenttisiksi oletetuilla Vanajaveden rannoilla.

Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.

Lähteet

Ojanen, Eero. Tyrvännön historia. 2002. ISBN 952-91-4881-X

Pietari (apostoli). Wikipedia