Hämeen ratsurykmentti
| Hämeen ratsurykmentti | ||
|---|---|---|
| [[]] | ||
| [kuvateksti] | ||
| Suomen ratsuväki | ||
| perustettu | ||
| kaatuneet ja muutoin kuolleet | ||
| talvisota | 114 | |
| välirauha | 2 | |
| hyökkäysvaihe | 122 | |
| asemasotavaihe | 49 | |
| torjuntavaihe | 194 | |
| Moskovan välirauha | 7 | |
| Kanta-Hämeeseen haudatut | ||
| Forssa | 1 | |
| Hattula | 2 | |
| Hauho | 4 | |
| Humppila | 1 | |
| Riihimäki | 1 | |
Hämeen ratsurykmentti oli alunperin Suomen sisällissodassa Viipurin valtaukseen osallistunut Karjalan ratsujääkärirykmentti, jonka sijoituspaikkoina olivat olleet Kuopio ja Lappeenranta ennen kuins se vakiintui Hämeenlinnaan. Hämeenlinnassa sen komentajana toimi everstiluutnantti Veli Gunnar Bogislaus von Hohenthal, joka oli palvellut Venäjän keisarikunnan armeijassa. Hämeen ratsurykmentin perinnepäivä oli 1. syyskuuta 1917 tapahtuneesta jääkäriripataljoona 27:n Liepajassa tapahtuneen Melderreiter-kurssin perustaminen. Vasta myöhemmin suomalaisen ratsuväen perinnepäiväksi vakiintui 7.9.
1921 HRR siirrettiin Lappeenrantaan.
Talvisodassa Hämeen ratsurykmentti kuului sodan alussa Karjalankannaksen suojajoukkotaisteluissa II armeijakunnan Uudenkirkon ryhmään.