Ero sivun ”Gunnar Suolahti (Palander)” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: Gunnar Wilhelm Suolahti (1876– 1933) oli historiantutkija ja Helsingin yliopiston professori. Hänen vanhempansa olivat Hämeenlinnan normaalilyseon lehtori Edvard Palander ja Au...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Gunnar Wilhelm Suolahti (1876– 1933) oli historiantutkija ja Helsingin yliopiston professori. Hänen vanhempansa olivat Hämeenlinnan normaalilyseon lehtori Edvard Palander ja Aurora Kockström. Suolahden vaimon oli Ilta Emilia Bonsdorff ja poikansa myös historiantutkija Jaakko Suolahti. Perhe | Gunnar Wilhelm Suolahti (1876– 1933) oli historiantutkija ja Helsingin yliopiston professori. Hänen vanhempansa olivat Hämeenlinnan normaalilyseon lehtori Edvard Palander ja Aurora Kockström. Suolahden vaimon oli Ilta Emilia Bonsdorff ja poikansa myös historiantutkija Jaakko Suolahti. Perhe tunnettiin suomenmielisenä, ja he suomensivat nimensä Palanderista Suolahdeksi. | ||
Gunnar Suolahti vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Hämeenlinnassa, ja kirjoitti v. 1894 isänsä lyseosta ylioppilaaksi. Historianopettaja, oppikirjantekijä K. O. Lindeqvist sai pojan kouluaikana innostumaan historiasta. Yliopistossa hänen opettajanaan oli toinen merkittävä aikalainen, poliittisen historian uranuurtaja J. R. Danielson-Kalmari. V. 1901 Gunnar Suolahti väitteli tohtoriksi. | Gunnar Suolahti vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Hämeenlinnassa, ja kirjoitti v. 1894 isänsä lyseosta ylioppilaaksi. Historianopettaja, oppikirjantekijä K. O. Lindeqvist sai pojan kouluaikana innostumaan historiasta. Yliopistossa hänen opettajanaan oli toinen merkittävä aikalainen, poliittisen historian uranuurtaja J. R. Danielson-Kalmari. V. 1901 Gunnar Suolahti väitteli tohtoriksi. | ||
Versio 2. huhtikuuta 2013 kello 13.21
Gunnar Wilhelm Suolahti (1876– 1933) oli historiantutkija ja Helsingin yliopiston professori. Hänen vanhempansa olivat Hämeenlinnan normaalilyseon lehtori Edvard Palander ja Aurora Kockström. Suolahden vaimon oli Ilta Emilia Bonsdorff ja poikansa myös historiantutkija Jaakko Suolahti. Perhe tunnettiin suomenmielisenä, ja he suomensivat nimensä Palanderista Suolahdeksi.
Gunnar Suolahti vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Hämeenlinnassa, ja kirjoitti v. 1894 isänsä lyseosta ylioppilaaksi. Historianopettaja, oppikirjantekijä K. O. Lindeqvist sai pojan kouluaikana innostumaan historiasta. Yliopistossa hänen opettajanaan oli toinen merkittävä aikalainen, poliittisen historian uranuurtaja J. R. Danielson-Kalmari. V. 1901 Gunnar Suolahti väitteli tohtoriksi.
Suolahti opiskeli Leipzigissa vuosina 1898–1899 tunnetun sosiaalihistorioitsijan Karl Lamprechtin johdolla. Lamprecht keskittyi tutkimuksissaan kollektiivisiin ilmiöihin ja hän etsi historiasta lainalaisuuksia. Suolahti ei kritiikittömästi omaksunut oppi-isänsä ajattelua vaan hän näki, että myös yksilöiden valinnoilla on merkitystä historiassa. V. 1902 Gunnar Suolahti nimitettiin Aleksanterin yliopiston historian dosentiksi ja v. 1918 historian ylimääräiseksi professoriksi. Vasta v. 1929 hänestä tuli Suomen ja Skandinavian historian professori.
Suolahti toimi useiden tieteellisten yhdistysten johtotehtävissä mm. Suomen historiallisessa seurassa, Historiallisessa Yhdistyksessä ja Suomen sukututkimusseura. Hän oli perustamassa vieläkin olemassa olevaa Historiallista Aikakauskirjaa.
Teokset
- Henrik Gabriel Porthan historiantutkijana Väitöskirja 1901.
- Henrik Gabriel Porthan opettajana. 1902.
- Jaakko Haartman Turun yliopiston varakanslerina. 1902.
- Henrik Gabriel Porthan. 1904.
- Suomen valistusaika ja sen suomalainen sivistys. 1906.
- Suomalaisen rococoajan kodeissa. 1906.
- Elämää Suomessa 1700-luvulla. 1907
- Suomen historia aikakausittain. 1910.
- Suomen pappilat 1700-luvulla. 1912.
- Vuosisatain takaa kulttuurihistoriallisia kuvauksia 1500–1700 luvuilta. 1913.
- Säätykierto ja varallisuussuhteet Suomen papiston keskuudessa 1700-luvulla esitelmä Suomen Historiallisen Seuran nelikymmenvuotisen vaikutuksen muistoksi vietetyssä juhlassa 26 p. maalisk. 1915.
- Ranska vallankumoukseen asti. 1916.
- Elämää Suomessa 1700-luvulla 2. 1917.
- Suomen papisto 1600- ja 1700-luvuilla. 1919.
- Sprengtportens statskupp och andra essayer. 1919.
- Suomalainen sauna. 1924.
- Suomen historian synty. 1925.
- Suomen historiantutkimus 1890–1925. 1925.
- Elämää Suomessa 1700-luvulla. 1925.
- Finlands prästerskap på 1600- och 1700- talen. 1927.
- Från universitets första tider i Helsingfors. 1928.
- Helsingin yliopiston alkuajoilta. 1928.
- Aatteita ja ihmisiä. 1933
- Heimoyhteiskunnan ja katolisen kulttuurin aika. Suomen kulttuurihistoria 1. 1933.
- Nuori Yrjö Koskinen. 1933.
- Yrjö Koskinen Åbo tidningar lehdessä 1853–54. 1933.
- Sääty-yhteiskunnan aika 1. Suomen kulttuurihistoria 2. 1934.
- Sääty-yhteiskunnan aika 2. Suomen kulttuurihistoria 3. 1935.
- Industrialismin ja kansallisen nousun aika. Suomen kulttuurihistoria 4. 1936.
- Y. S. Yrjö-Koskisen elämä 1: Nuori Yrjö Koskinen. 2. p. 1974.
- Vuosisatain takaa kulttuurihistoriallisia kuvauksia 1500–1800-luvuilta. 1993.