Lehdesmäki

Lehdesmäen kartano sijaitsee Hauholla Iso-Roineen rantamaisemissa, Pyhäjärvestä Iso-Roineeseen laskevan virran partaalla. Lehdesmäkeen pääsee 12 -tieltä kääntymällä 3223 - tielle ja siitä Lehdesmäentielle.  Alueella on ollut asutusta jo kivikaudelta lähtien. Kylä on kuulu hämäläisestä perinnemaisemastaan ja runsaasta pähkinäpensaslehdostaan. Lehdesmäen joen rannat muodostavat kasvustoltaan rikkaan, lähes puistomaisen miljöön. Lehdesmäen joen kulttuurimaisema on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä

<widget type="googlemap"> <marker lat="61.19286" lon="24.63888">Lehdesmäki</marker> </widget> 

Kartano

Hauhon Portaan kylän lähellä oli Lehdesmaa -niminen maa-alue, jonka osti vuonna 1588 Erik Henrikinpoika. Portaan kylän asukkaat möivät hänelle myös peltoja kylästä. Erik laajensi tilansa maita ja otti autioituneen tilan Portaan kylästä viljelykseen vuonna 1595. Koko tilan nimeksi tuli Lehdesmäki. Erik Henrikinpoika oli kruunun virkamies, joka toimi vuodesta 1591 Hämeen linnan kirjurina. Linnankirjuri lisäsi maihinsa myös virran vastakkaisella rannalla olevan Jokioisten yksinäistilan, 1600-luvun puolella hän hankki omistukseensa Portaan Alhaisen tilan eli Leppäniemen sekä taloja Portaan kylästä.

Vaurastuneen linnankirjurin pojat Joakim ja Johan hallitsivat kolmea suurta hauholaista ratsutilaa, ja tytär avioitui Hauhon kappalaisen Daniel Aabrahaminpojan kanssa. Voutina toimiva Joakim Erikinpoika asui Lehdesmäessä. Hän osti kappalainen Anders Herkepaeukselta Portaan kylästä myöhemmin Jokelana tunnetun tilan vuonna 1633, myös Portaan Rekola liitettiin hänen tiluksiinsa. Joakimin veli Johan peri lapsettoman veljensä tilat, ja Joakimin toinen vaimo avioitui Lautsian Henrik Tuomaanpojan kanssa. Johanin kolme lasta peri tilat, joten yksi suku omisti lähes koko Portaan kylän 1600-luvun puolivälissä. Lehdesmäen kartanoa hallitsi Jöran Johaninpoika yhdessä sisarensa kanssa.

Jöranin kaaduttua sodassa jäi tilaa hoitamaan hänen leskensä Valborg Nilsintytär, joka kuitenkin kuli pian miehensä jälkeen vuonna 1681. Alaikäiset lapset saivat edusmiehekseen Isak Johaninpoika Bock Luopioisten Lemmettylästä ja Carl Eliaanpoika Okerlan Pätiälästä. Viljeltyään tilaa Luopioisista käsin vuosien ajan, Bock myi perillisten puolesta tilan Hauhon kirkkoherra Johannes Gååsmanille vuonna 1698. Hän määräsi Sotjalan, Portaan, Jokioisen ja Rukkoilan hoitamaan Lehdesmäkeä, kunnes kirkkoherran tytär ja tämän aviomies Henrik Hallenberg peri tilan. Kartano kuului Hallenbergeille 1800-luvulle asti, ja lampuodit hoitivat sitä. Lehdesmäessä oli vuonna 1800 seitsemän torppaa.

Maria Gååsmanin, välskäri Mårten Hallenbergin leski, hallitsi kartanoa vuonna 1723. Isoviha oli tuhonnut hienon Lehdesmäen ulkorakennuksia. Kartanossa oli kaksi päärakennusta: toisessa oli kaksi salia, kolme kamaria ja eteiset, toisessa oli ikivanhan pirtin lisäksi uusi pirtti, keittiö, kaksi navettaa, talli ja olkilato. Kartanon iratimisto oli myös hieno. Vuonna 1713 venäläiset löivät kartanon ovet rikki ja veivät mukanaan 60 tynnyriä ruista, puimatta olleen sadon, 8 hevosta, 20 nautaa sekä pienkarjan, leiviskän tinaa ja viisi kuparikattilaa.

Isojaossa 1700-luvulla Lehdesmäki merkittiin yksittäistilaksi.

Toisen "vihan" kohdatessa Suomea vuonna 1918 paloivat punaisten tulituksen takia mm. Lehdesmäen navetta karjoineen sekä Joen talo. Taisteluiden muistoksi Lehdesmäkeen on pystytetty muistokivi. 

Lehdesmäki 2000-luvulla

Lehdesjoen etelärannalla on Lehdesmäen kartanon rakennusryhmä, jonka nykyinen päärakennus on peräisin 1860-luvulta. Kartanon nykyasu on vuodelta 1924. Pohjoisrannalla on joukko vanhoja mökkejä, ns. Jokivarren kylä sekä Joen tilan rakennusryhmä, jossa on perinteisen asunsa säilyttänyt päärakennus 1900-luvun alusta, kivinavetta ja aitta.

Lehdesmäkeen muuttaa kylän entisiä asukkaita, siellä on paljon mökkiasutusta, mutta uudisrakennuksiakin nousee. Alueella käy myymäläauto ja kirjastoauto. Kulkeminen palveluihin onnistuu vain omalla autolla. Kylän asukkailla on paljon yhteisiä aktiviteetteja, mm. hirvipeijaisia, juhannusjuhlat, pikkujoulut, ompeluseura ja yhteiset teatteriretket. Lehdesmäen läheisyydessä on Ilorannan täysihoitola, joka sai majoittaa vuonna 1938 Niskavuori -elokuvan näyttelijöitä ja kuvausryhmää, ja pitää mm. Tauno Paloa vieraanaan. Roineen puhdas vesi ja kaunis luonto ovat alueen vetonauloja.

Lähteet

Hauhon historia II. Toim. Mäkelä-Alitalo, Anneli. Porvoo 2009. ISBN 978-952-92-5778-2

Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

http://epaper.hmlviikkouutiset.fi/products/VUT-2009-11-06/pdfs/6.pdf