Keinusaaren viljamakasiinit

Engelin makasiini. Kuva: Maija Jauhola

Hämeenlinnan Keinusaaressa sijaitsee kolme 1800-luvulla rakennettua viljamakasiinia. Nykyään makasiineissa toimii Hämeenlinnan Taidemuseo.

Historiaa

Vuonna 1831 Hämeenlinnan kaupungissa riehui tulipalo, joka tuhosi suuren osan kaupunkia. Tämän jälkeen asemakaavaa päätettiin uudistaa. Valtionarkkitehti Carl Ludvig Engel laati Hämeenlinnalle ruutuasemakaavan. Samaan aikaan Keinusaari määrättiin keisarillisella käskyllä kruununmakasiinien sijoituspaikaksi, koska se sijaitsi Vanajaveden äärellä. Paikka oli paloturvallisuuden ja vesiteitse tapahtuvan viljan kuljetuksen kannalta hyvä. Uutta veroviljan säilytyspaikkaa kaivattiin 1800-luvun alussa kipeästi, sillä Hämeen linnan viljavarastoja tarvittiin vankihuoneiksi.

Alueelle siirrettiin ja rakennettiin 1832-52 neljä viljamakasiinia, jotka toimivat veroviljan vastaanotto- ja säilytyspaikkoina. Vilja-aitat toimivat vuoteen 1925 asti, jolloin maaveron kanto poistui eikä viljamakasiineja enää tarvittu. Sen jälkeen ne olivat puolustusvoimien käytössä.

Hirsinen kruununmakasiini

Ensimmäinen makasiini Keinusaaren alueella oli Parolannummelta siirretty Suomen Tarkk'ampujapataljoonan hirsinen kuormastorakennus. Se oli rakennettu 1820-luvulla. Tilat kävivät pian ahtaaksi ja paikalle siirrettiin myös entinen Polttimomakasiini, joka purettiin 1850-luvulla uuden Lohrmannin makasiinin tieltä.

Rakennuksen päätyyn kunnostettiin 1950-luvulla taidemuseon vahtimestarin virka-asunto, missä käytössä se oli aina 1980-luvun alkuun. Nykyisin rakennus on lähinnä varastokäytössä ja pieni osa rakennuksesta on kunnostettu taidemuseon tilapäiseksi kesänäyttelytilaksi.

Engelin makasiini

Valtionarkkitehti C.L. Engelin (1778-1840) johtamassa intendentinkonttorissa laadittiin uuden kruununmakasiinin piirustukset. Rakennus valmistui vuonna 1838. Makasiini on luettu Engelin töihin kuuluvaksi. On kuitenkin mahdollista, että intendentinkonttorin palveluksessa ollut A.F. Granstedt on ollut jossain määrin suunnittelutyössä mukana. Rakennus on väriltään keltainen ja muodoltaan kuutiomainen ja telttamainen. Rakennus toimi kruununjyvästönä vuoteen 1925 saakka. Sen jälkeen makasiini siirtyi puolustusvoimille ja siihen sijoitettiin armeijan nahkaverstas. 1950-luvulla makasiini kunnostettiin Hämeenlinnan taidemuseon käyttöön. Tilat peruskorjattiin 2002-2004. Alkuperäisiä sisärakenteita ei rakennuksessa enää ole jäljellä.

Lohrmannin makasiini. Kuva: Maija Jauhola

Lohrmannin makasiini

Vuonna 1852 Engelin seuraaja, valtionarkkitehti Ernst Lohrmann (1803—1870) suunnitteli alueelle uuden viljamakasiinin. Se on Engelin rakennusta yksinkertaisempi ja arkisempi punatiilirakennus. Hämeenlinnan kaupunki osti rakennuksen valtiolta, jonka jälkeen se oli pitkään kylmänä varastotilana, kunnes vuonna 1995 käynnistettiin rakennuksen korjaustyöt. Syksyllä 1997 rakennus vihittiin näyttelykäyttöön. Hämeenlinnan taidemuseo on sijoittanut rakennukseen Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelman.

Lähteet

• Nieminen, Päivi (toim.): Rakennushistoriaa. Hämeenlinnan Taidemuseon ja kruununmakasiinien vaiheita. Hämeenlinnan taidemuseon monisteita.