Hausjärven kirkko

Hausjärven kirkko. Kuva: Matti V.

Hausjärvi oli erotettu Janakkalan emäseurakunnasta omaksi kappeliseurakunnaksi vuonna 1611, ja se itsenäistyi vuonna 1855. Hausjärven kirkko valmistui vuonna 1789. Tämän Hämeen ainoan puisen ristikirkon rakennusmestarina oli kirkonrakentaja Martti Tolpo, joka on rakentanut myös maailman suurimman puukirkon Kerimäelle. Hausjärven pitäjän asukkaiden velvollisuus oli tuoda rakennustarvikkeet paikalle, Hämeenlinnan- ja Porvoontien risteykseen. Hirret veistettiin Lavinnon nummen hongista. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1824.

Kirkon ympäristöön kuuluvat myös hirsinen pitäjänmakasiini, entinen kirkkoherran pappila sekä pikkupappila. Kirkon kellotornin toisessa kerroksessa oli alkuaan siemenviljan varastotila; siksi siinä on tiililattia - varkaiden varalta. 

Kirkko vuosikymmenten saatossa

Tyypiltään kirkko on tornillinen pitkäkirkko, jossa alttaripäädyn nurkat ovat viistetyt. Runkohuoneen molemmin puolin on runkohuonetta kapeammat ja matalammat ristivarret. Vuonna 1860 itäpäätyyn liitettiin matala, satulakattoinen sakaristo-osa. Kirkon ulkoseinät vuorattiin

Hausjärven kirkko. Kuva: Matti V.

vuonna 1828, ja kirkko ja tapuli maalattiin punaisiksi vuonna 1833. Kirkko maalattiin sisältä ensimmäisen kerran vuonna 1837. Alttaritaulu sai kullatut kehykset, alttari maalattiin mustaksi, katto ja alttarikaide valkoisiksi, penkit vaalean mahonginruskeiksi ja saarnatuolin peilit ruskeiksi ja reunat helmenvalkoisiksi. Nykyinen saarnatuoli ei ole alkuperäinen.

Vuonna 1860 kirkkoa jatkettiin sakastilla. Kirkon sisätilat saivat uuden maalipinnan vuonna 1861, jolloin seinien väriksi tuli keltainen, penkeistä tuli tammenväriset, ja saarnatuolista valkoinen kullatuin listoin.

Vuonna 1886 asennettiin urut ja lämmityskamiina vuonna 1892. Kirkkoa on korjattu useaan eri otteeseen. Perusteellinen kunnostus suoritettiin vuonna 1932 arkkitehti R. Blomstedtin suunnitelman mukaan. Samana vuonna teollisuusneuvos Salomo Vuorio lahjoitti kirkolle lasimaalaukset, joissa on yhteensä 12 symbolista kuvaa Raamatusta.

Kamiinat poistettiin ja tilalle asennettiin keskuslämmitys, joka uusittiin 1963-1966 remontin yhteydessä. Tällöin kirkkoon hankittiin myös suuremmat urut ja poistettiin interiööriin olennaisesti liittyneet urkukulissit. Ulkovuori maalattiin.

Vuonna 2011 Hausjärven kirkko on jälleen käynyt läpi peruskorjauksen. Ulkovuori maalattiin keltamultaa kirkkaammalla keltaisella ja kirkkosalin yleisilme palautettiin 1930-luvun asuun. Sisätiloissa tehdään kirkon käytettävyyttä ja käyttäjäystävällisyyttä lisääviä uudistuksia.

Alttaritaulut

Hausjärven kirkossa on kolme alttaritaulua. Vanhin on todennäköisesti peräisin Hausjärven ensimmäisestä kirkosta. Pienessä keskiaikaiseen tyyliin maalatussa taulussa esitetää Kristus ristillä Marian ja Johanneksen seisoessa ristin juurella. Taulu on nykyisin saarnatuolin etupuolella sivuseinällä. Toiseksi vanhin ruskeasävyinen taulu, Jeesuksen taivaaseenastumista esittävä, on ollut alttaritauluna kirkon valmistumisen jälkeen vuonna 1789. Se on alttarin vastaisella seinällä. Vuonna 1865 kirkko sai hovimaalari R.W.Ekmanin tekemän alttaritaulun, joka esittää ylösnoussutta Kristusta. Taulun lahjoitti vuonna 1865 Erkylän kartanon silloinen herra, kenraali Johan Reinhold Munck.

Vuonna 1844 Erkylän kartano oli lahjoittanut myös 9,5 metriä pitkän alttariliinan. Erkylän kamarinaiset ovat valmistaneet reikäompelein ja pitsein koristetun valkoisen liinan.

Kirkonkellot

Kirkon tornissa on kolme kelloa, joista kolmas on pitäjän pienin ja vanhin, Turussa rautamalmista vuonna 1740 valettu kello. Se on ollut Hausjärven ensimmäisessä kirkossa. Toinen valmistettiin vuonna 1760 Tukholmassa. Kellot palvelivat hyvin tehtävässään, kunnes vuonna 1889 uudempi kello halkesi. Saksasta tilattiin kaksi uutta kelloa vuonna 1896. Kelloja soitettiin käsin vuoteen 1987, jolloin kellotornin kellot ja luukut automatisoitiin.

Kirkkomaa

Kirkkomaa ympäröitiin kiviaidalla ensi kerran vuonna 1821, vuonna 1854 kirkkomaata laajennettiin ja rautaportit asennettiin vuonna 1866. Uusi Vuorenmäen päällä sijaitseva hautausmaa otettiin käyttöön vuonna 1891, ja sitä laajennettiin vuonna 1966.

Lähteet

Toivola, Lasse: Hausjärvi-kirja. Hämeenlinna 2001. ISBN 952-91-4038

Toivola, Lasse: Sata vuotta Hausjärveä kuvin ja sanoin. Riihimäki 1990

Rakennettu Häme.Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

http://yle.fi/alueet/teksti/hame/2011/07/hausjarven_puukirkon_remontti_on_valmistumassa_2697327.html