Ero sivun ”Matti Rinne” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
p (yksi versio) |
Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 11.59
Kulttuuritoimittaja ja kirjailija Matti Rinne syntyi Lammilla Kilkon tilalla 27.11.1934. Ylioppilaaksitulon jälkeen hän opiskeli historian maisteriksi Helsingin yliopistossa, työskenteli mm. Jämsän työväenopiston rehtorina ja Kansalaiskasvatuksen Keskuksen tiedotuspäällikkönä. Elämäntyönsä Matti Rinne teki Ilta-Sanomien vastaavana kulttuuritoimittajana vuosina 1967-1998. Hän viljeli myös Kilkon tilaa yhdessä veljensä kanssa vuosina 1965-1982. Matti Rinne on kirjoittanut useita kulttuurihistoriallisia teoksia, ja hän sai Lammin kunnan kulttuuripalkinnon vuonna 1992.
Kirjoja
Matti Rinne on kirjoitti vuonna 1973 Suomen opettajain liitto 1893-1973 - historiikin ja Metallin toinen puoli vuonna 1975. Valokuvateos Taiteilijoiden rauhanjuna syntyi yhdessä Pertti Hietasen kanssa vuonna 1982. Rauhanjuna oli suomalaisten taiteilijoiden rauhankampanja, joka toteutettiin keväällä 1982. Juna kävi parillakymmenellä paikkakunnalla ja pysähtyi esitysten ja keskustelutilaisuuksien ajaksi rautatieasemilla. Mukana oli yhteensä satoja taiteilijoita kaikilta taiteen aloilta. Rauhanjuna-tempauksen tarkoituksena oli rauhankasvatuksen tukeminen ja ydinasevarustelun vastustaminen.
Rohkaisupistoksia - Eino Leinon seuran viisi vuosikymmentä julkaistiin vuonna 1999 ja Aseman kello löi kolme kertaa - Suomen rautateiden kulttuurihistoriaa vuonna 2001. Psykiatri ja professori ja Pihkasesta kertova elämäkerta Hesperian herra - Toivo A. Pihkasen elämä julkaistiin vuonna 2004. Pihkanen oli lähtöisin kommunistisesta kodista, josta hän oli perinyt epäitsekkään tavan auttaa myös varattomia ihmisiä, samalla kun hän kuitenkin oli huomattava persoonallisuus mielenterveyden ja kulttuurinkin kentällä. Eläkeläinen-lehden vuoden 2004 numerossa 3 Tuula-Liina Varis kirjoittaa Rinteen teoksesta:
Pihkasen persoonan ja toiminnan lisäksi Rinne tulee napakasti ja havainnollisesti kuvanneeksi koko suomalaista
yhteiskuntailmapiiriä aina viime vuosisadan alkukymmeniltä lähtien. Rinne ristivalottaa Pihkasen mutkikasta
persoonaa jännittävästi. Hesperian herra on journalistisen vetävästi kirjoitettu, hauska, mutta täynnä asiaa.
Sen lukee ahmaisemalla kuin hyvän romaanin.
Taidetta ja taistelua - Kiila 1936-2006 kertoo kirjailija- ja taiteilijayhdistys Kiila ry:n historiasta. Kiila on vuonna 1936 perustettu suomalainen vasemmistolainen kulttuurijärjestö, joka jakaa apurahoja sekä Vuoden Kiila-palkinnon. Vuonna 2008 Matti Rinne kirjoitti teoksen Yksitoista Tapiovaaraa - Tauluja, tuoleja, elokuvia. Tapiovaaran suvun aloitteesta syntynyt kronikka nostaa näkyviin koko 11 lapsen sisarusparven ja heidän tarinansa ja taustansa maaseudulla. Laajimman tilan saavat tunnetuimmat eli Tapio, Nyrki ja Ilmari Tapiovaara. Teos on runsaasti kuvitettu ja se antaa lämminhenkisen ja rosoisenkin kuvan taiteilijasuvun vaiheista.
Kuluvana vuonna 2011 Matti Rinne kirjoittaa professori Otto Brusiinin elämäkertaa.
Järjestötoiminta
Matti Rinne kuului työnsä ohella useisiin järjestöihin puheenjohtajana tai hallituksen jäsenenä; mm. Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen, Suomen Arvostelijain Liiton, Taiteen puolesta -kampanjan, Kirjailija- ja taiteilijaryhmän puheenjohtaja, PANDin (Taiteilijat rauhan puolesta) perustajajäsen ja hallituksen jäsen, Risto Jarva -seuran hallituksen jäsen. Hänet on kutsuttu Kiilan ja ja Suomen arvostelijain liiton kunniajäseneksi.
Lammilaiset juuret
Matti Rinne on ikivanhaa lammilaista Olkastilan ja Soilan sukua, josta vanhin tunnettu esi-isä oli vuonna 1666 syntynyt Akseli Juhonpoika. Kilkon tila on osa Lamminsuolta Ormajärvelle ulottuvaa kulttuurimaisemaa. Tilan nimi Kilkko saattaa Lammin Halilan kylästä kotoisin olevan historian professorin Aimo Halilan mukaan johtua siitä, että talon paikalla on ehkä ollut Lammin ensimmäinen kirkko, joka Hollolan murteen mukaisesti on vääntynyt 'kilkoksi'. Kilkon tilan naapurissa on Pappilan tila. Lammin nykyinen kirkko paikkakunnan kolmas kirkko, eikä ensimmäisen sijaintia ei ole pystytty arkeologisesti paikallistamaan.
Matti Rinteelle oli lapsena tärkeitä Lammin pähkinäpensaita kasvavat harjut. Sota-ajan lapselle pähkinät olivat harvinaista herkkua.
Lähteet
Matti Rinteen kirje, Helsinki 4.3.2011.
Matti Rinteen kirje 26.4.2011
http://www.elakelaiset.fi/data/attachments/sivut%2020-22toukokuu%202004.pdf