Ero sivun ”Toivanjoen lintutorni” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:
''xxxx ... tämä sivu on valmisteilla ...''
''xxxx ... tämä sivu on valmisteilla ...''


Tornilta näkee laajasti Toivajoen kosteikkoalueelle, joka virtaa Alasjärven ja Kesijärven välillä. Alue on yksi Kanta-Hämeen parhaista lintuvesistä, joka on suuri merkitys muuttolintujen levähdyspaikkana sekä kosteikkolintujen pesimäalueena. Toivajoen kosteikko on syntynyt, kun Tervakoskeen rakennettuja voimalaitospatoja korotettiin 1800–1900-luvuilla.
Tornilta näkee laajasti Toivajoen kosteikkoalueelle, joka virtaa Alasjärven ja Kesijärven välillä. Alue on yksi Kanta-Hämeen parhaista lintuvesistä, joka on suuri merkitys muuttolintujen levähdyspaikkana sekä kosteikkolintujen pesimäalueena. Toivajoen kosteikko on syntynyt, kun Tervakoskeen rakennettuja voimalaitospatoja korotettiin 1800–1900-luvuilla paperitehtaan voimantarpeen vuoksi.


{| class="wikitable"
{| class="wikitable"
Rivi 9: Rivi 9:
! Kuvaus!! Toivajoen lintutorni
! Kuvaus!! Toivajoen lintutorni
|-
|-
| Saapuminen || Torni sijaitsee Vähikkäläntien varressa. Tieltä voi poiketa pienelle parkkipaikalle, josta matkaa jatketaan kävellen. Huomioitavaa on, että parkkipaikka voi olla kosteana aikana haastava.
| Saapuminen || Torni sijaitsee Vähikkäläntien varressa. Tieltä voi poiketa pienelle parkkipaikalle, josta matkaa jatketaan kävellen. Huomioitavaa on, että parkkipaikka voi olla kosteana aikana haastava. Tornilla on matkaa noin 300m.  
|-
|-
| Ympäristö || avoin tulvaniitty ja rantametsä jokivarressa
| Ympäristö || Avoin tulvaniitty ja rantametsä jokivarressa
|-
|-
| Linnusto || Kurkipari pesii vuosittain tornin läheisyydessä. Muita vuosittain havaittavia lajeja ovat ruskosuohaukka, kaulushaikara, ruisrääkkä, luhtahuitti, luhtakana ja ruokokerttunen. Keväällä, erityisesti toukokuussa, tornista voi havaita runsaasti kahlaajalintuja, kuten liroja, mustavikloja ja suokukkoja. Tornille johtavan polun varrella voi kuulla metsäkirvisen, peukaloisen ja rautiaisen laulua. Alueella on nähty myös hirviä.
| Linnusto || Kurkipari pesii vuosittain tornin läheisyydessä. Muita vuosittain havaittavia lajeja ovat ruskosuohaukka, kaulushaikara, ruisrääkkä, luhtahuitti, luhtakana ja ruokokerttunen. Keväällä, erityisesti toukokuussa, tornista voi havaita runsaasti kahlaajalintuja, kuten liroja, mustavikloja ja suokukkoja. Tornille kannattaa tulla myös yöaikaan tai hämärissä, sillä touko- kesäkuussa siellä voi kuulla luhtakanan, luhtahuitin, ruisrääkän ja eri kerttuslajien laulua ja ääntelyä. Tornille johtavan polun varrella voi kuulla metsäkirvisen, peukaloisen ja rautiaisen laulua. Alueella on nähty myös hirviä.
|-
|-
| Paras lintuaika || huhti-kesäkuu
| Paras lintuaika || Huhti-kesäkuu
|-
|-
| Huippuhavaintoja || xxx
| Huippuhavaintoja || Niittysuohaukka, viiksitimali, sekä useampi pussitiainen ja rastaskerttunen
|-
|-
| Muuta || Lintutornin edustalle ei saa mennä lintujen pesimisaikaan.  
| Muuta || Lintutornin edustalle ei saa mennä lintujen pesimisaikaan.  
|-
|-
| Perustiedot || koordinaatit: 6764810:3361983, korkeus: n. 10 m 1-taso, katettu, n. 15 hengelle, vakaus 4, rakennusvuosi 1xxx,   
| Perustiedot || Koordinaatit: 6764810:3361983, korkeus: n. 10 m 1-taso, katettu, n. 15 hengelle, vakaus 4, rakennusvuosi 1990 luvulla,   
|}
|}


LINKIT / LÄHTEET:  
LINKIT / LÄHTEET:  
* [http://www.birdlifekantahame.fi/harrastus/retkeilykohteet BirdLife Kanta-Häme retkikohteet]  
* [http://www.birdlifekantahame.fi/harrastus/retkeilykohteet BirdLife Kanta-Häme retkikohteet]  
* Kartta
* [https://kartta.janakkala.fi/IMS/?layers=Maastokartta&lon=Ulkoilu-%20ja%20virkistysalueet&lon=Lintukohteet&cp=6741343,25476909&z=2 Janakkalan kunnan kartta]
* Janakkalan kunnan [https://www.janakkala.fi/vapaa-aika-ja-matkailu/luontoon/lintukohteet/toivanjoki-ja-lintutorni/ esittelysivut] 
* Vanajavesikeskuksen sivuilta löytyy [https://www.vanajavesi.fi/2018/wp-content/uploads/2019/07/toivanjoki_melontareitti.pdf Toivanjoen melontareitti]
* Jan Södersved (2005) Lintutornit. BirdLife. Suomi Finland.
* Jan Södersved (2005) Lintutornit. BirdLife. Suomi Finland.


[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Janakkala]]
[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Janakkala]]

Versio 24. joulukuuta 2025 kello 09.41

Toivajoen lintutorni Tervakoski, Janakkala

xxxx ... tämä sivu on valmisteilla ...

Tornilta näkee laajasti Toivajoen kosteikkoalueelle, joka virtaa Alasjärven ja Kesijärven välillä. Alue on yksi Kanta-Hämeen parhaista lintuvesistä, joka on suuri merkitys muuttolintujen levähdyspaikkana sekä kosteikkolintujen pesimäalueena. Toivajoen kosteikko on syntynyt, kun Tervakoskeen rakennettuja voimalaitospatoja korotettiin 1800–1900-luvuilla paperitehtaan voimantarpeen vuoksi.

Kuvaus Toivajoen lintutorni
Saapuminen Torni sijaitsee Vähikkäläntien varressa. Tieltä voi poiketa pienelle parkkipaikalle, josta matkaa jatketaan kävellen. Huomioitavaa on, että parkkipaikka voi olla kosteana aikana haastava. Tornilla on matkaa noin 300m.
Ympäristö Avoin tulvaniitty ja rantametsä jokivarressa
Linnusto Kurkipari pesii vuosittain tornin läheisyydessä. Muita vuosittain havaittavia lajeja ovat ruskosuohaukka, kaulushaikara, ruisrääkkä, luhtahuitti, luhtakana ja ruokokerttunen. Keväällä, erityisesti toukokuussa, tornista voi havaita runsaasti kahlaajalintuja, kuten liroja, mustavikloja ja suokukkoja. Tornille kannattaa tulla myös yöaikaan tai hämärissä, sillä touko- kesäkuussa siellä voi kuulla luhtakanan, luhtahuitin, ruisrääkän ja eri kerttuslajien laulua ja ääntelyä. Tornille johtavan polun varrella voi kuulla metsäkirvisen, peukaloisen ja rautiaisen laulua. Alueella on nähty myös hirviä.
Paras lintuaika Huhti-kesäkuu
Huippuhavaintoja Niittysuohaukka, viiksitimali, sekä useampi pussitiainen ja rastaskerttunen
Muuta Lintutornin edustalle ei saa mennä lintujen pesimisaikaan.
Perustiedot Koordinaatit: 6764810:3361983, korkeus: n. 10 m 1-taso, katettu, n. 15 hengelle, vakaus 4, rakennusvuosi 1990 luvulla,

LINKIT / LÄHTEET: