Ero sivun ”Hämeenlinnan taidemuseo” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
Perustamisen yhteydessä Hämeenlinnan Taidemuseota varten korjattiin C.L. Engelin intendentinkonttorin vuonna Keinusaareen suunnittelema [[Keinusaaren viljamakasiinit|viljamakasiini]]. Makasiini säilyi taidemuseoksi saneerattuna ulkonaisesti lähes ennallaan. Vain valkoinen ulkoväritys muutettiin vaalean okran väriseksi. Muutostyöt tehtiin kaupunginarkkitehti Olavi Sahlbergin suunnitelmien mukaisesti. Lattian alla kiertävä säteilylämmitys, salien vaalea yleisväritys ja kokonaan loisteputkin hoidettu valaistus edustivat tuolloin uusinta museotekniikkaa. Taidemuseon Engel-rakennus suljettiin syksyllä 2002 peruskorjauksen vuoksi ja se avautui yleisölle keväällä 2004 museotekniikaltaan uudistuneena. | Perustamisen yhteydessä Hämeenlinnan Taidemuseota varten korjattiin C.L. Engelin intendentinkonttorin vuonna Keinusaareen suunnittelema [[Keinusaaren viljamakasiinit|viljamakasiini]]. Makasiini säilyi taidemuseoksi saneerattuna ulkonaisesti lähes ennallaan. Vain valkoinen ulkoväritys muutettiin vaalean okran väriseksi. Muutostyöt tehtiin kaupunginarkkitehti Olavi Sahlbergin suunnitelmien mukaisesti. Lattian alla kiertävä säteilylämmitys, salien vaalea yleisväritys ja kokonaan loisteputkin hoidettu valaistus edustivat tuolloin uusinta museotekniikkaa. Taidemuseon Engel-rakennus suljettiin syksyllä 2002 peruskorjauksen vuoksi ja se avautui yleisölle keväällä 2004 museotekniikaltaan uudistuneena. | ||
Taidemuseon avajaisnäyttelyssä nähtiin muun muassa Ester Heleniuksen maalauksia ja Viipurin Taiteilijaseuran ja Hämeenlinnan Taideyhdistyksen taiteilijoiden teoksia. Museon pitkäaikainen intendentti oli vuonna 1953 tehtävään valittu opettaja ja taidemaalri [[Taisto Ahtola]]. Hän hoiti tehtävää aina eläkkeelle siirtymiseensä, vuoteen 1980 asti, jolloin johtajaksi tuli FM Ulla Huhtamäki. Vuodesta 2003 alkaen johtajana | Taidemuseon avajaisnäyttelyssä nähtiin muun muassa Ester Heleniuksen maalauksia ja Viipurin Taiteilijaseuran ja Hämeenlinnan Taideyhdistyksen taiteilijoiden teoksia. Museon pitkäaikainen intendentti oli vuonna 1953 tehtävään valittu opettaja ja taidemaalri [[Taisto Ahtola]]. Hän hoiti tehtävää aina eläkkeelle siirtymiseensä, vuoteen 1980 asti, jolloin johtajaksi tuli FM Ulla Huhtamäki. Vuodesta 2003 alkaen johtajana toimi FM Taina Lammassaari. Vuodesta 2019 lähtien museonjohtajana on ollut Jenny Valli. | ||
1980-luvulla taidemuseon toimisto sijoitettiin läheiseen [[Pinellan huvila|Pinellan huvilaan]]. Vuonna 1997 taidemuseo sai 1000 neliötä lisää näyttelytilaa, kun päärakennuksen naapurissa sijaitseva punatiilinen entinen viljamakasiini kunnostettiin museon käyttöön. Rakennuksen on suunnitellut valtionarkkitehti, saksalaissyntyinen Ernst Bernhard Lohrmann vuonna 1852. Uuteen museotilaan talletettiin Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelma. | 1980-luvulla taidemuseon toimisto sijoitettiin läheiseen [[Pinellan huvila|Pinellan huvilaan]]. Vuonna 1997 taidemuseo sai 1000 neliötä lisää näyttelytilaa, kun päärakennuksen naapurissa sijaitseva punatiilinen entinen viljamakasiini kunnostettiin museon käyttöön. Rakennuksen on suunnitellut valtionarkkitehti, saksalaissyntyinen Ernst Bernhard Lohrmann vuonna 1852. Uuteen museotilaan talletettiin Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelma. | ||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
== Kokoelmat == | == Kokoelmat == | ||
[[Image:Taidemuseo2.jpg|thumb|right|300px|kuva Maija Jauhola]] Nykyisin museon runsaat | [[Image:Taidemuseo2.jpg|thumb|right|300px|kuva Maija Jauhola]] Nykyisin museon runsaat 8 000 teosta muodostavat valtakunnallisesti merkittävän kokoelman, johon kuuluu suomalaista kuvataidetta 1800-luvulta nykypäivään sekä pieni kokonaisuus ulkomaista taidetta. Museo on vastaanottanut vuosikymmenien kuluessa monta merkittävää lahjoitusta, jotka ovat käsittäneet pääosin vanhempaa kotimaista taidetta. | ||
Kokoelmiin kuuluu useita huomattavia testamenttilahjoituksia, kuten taidemaalari Ester Heleniuksen, kuvanveistäjä Mikko Hovin ja tekstiilitaiteilija Laila Karttusen kokoelmat. Maaherra Jorma Tuominen testamenttasi museolle vuonna 2003 kaikkiaan 13 taulua, jotka ovat kotimaista taidetta 1900-luvun alusta alkaen. Huomattavia taidekokonaisuuksia ovat myös tohtori M.S. Elomaan testamenttikokoelma sekä taidemaalari Maija Isolan ja taidemaalari Reino Laitasalon tekemät lahjoitukset. Viimeisin merkittävä lahjoituskokoelma on vuodelta 2007, jolloin Suomen Kulttuurirahasto lahjoitti yhteensä 37 teosta. Lisäksi museo kartuttaa kokoelmaansa ostoin. Kuntaliitoksen yhteydessä vuoden 2009 alussa kokoelmiin liitettiin Lammin kunnantalossa sijainnut opettaja Vilho Penttilän taidekokoelma, jossa on 80 teosta. | Kokoelmiin kuuluu useita huomattavia testamenttilahjoituksia, kuten taidemaalari Ester Heleniuksen, kuvanveistäjä Mikko Hovin ja tekstiilitaiteilija Laila Karttusen kokoelmat. Maaherra Jorma Tuominen testamenttasi museolle vuonna 2003 kaikkiaan 13 taulua, jotka ovat kotimaista taidetta 1900-luvun alusta alkaen. Huomattavia taidekokonaisuuksia ovat myös tohtori M.S. Elomaan testamenttikokoelma sekä taidemaalari Maija Isolan ja taidemaalari Reino Laitasalon tekemät lahjoitukset. Viimeisin merkittävä lahjoituskokoelma on vuodelta 2007, jolloin Suomen Kulttuurirahasto lahjoitti yhteensä 37 teosta. Lisäksi museo kartuttaa kokoelmaansa ostoin. Kuntaliitoksen yhteydessä vuoden 2009 alussa kokoelmiin liitettiin Lammin kunnantalossa sijainnut opettaja Vilho Penttilän taidekokoelma, jossa on 80 teosta. | ||
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
=== Niemistö-kokoelma === | === Niemistö-kokoelma === | ||
Vuonna 1994 Henna ja Pertti Niemistön keräämästä ainutlaatuisesta nykytaiteen kokoelmasta oli koottuna Hämeenlinnan Taidemuseoon näyttely. Seuraavana vuonna tehtiin sopimus, jolla Niemistöt tallettivat kokoelman teoksia entisen kotikaupunkinsa taidemuseoon. Tunnusomainen piirre kokoelman teoksille on geometrinen muotokieli ja konstruktivismi sekä vapaamuotoisempi abstrakti ilmaisu. Molempien suuntien juuret ovat 1900-luvun alkupuolen modernismissa. 1950-luvulla ryhmä taiteilijoita korosti rakenteellista selkeyttä ja paneutumista muotoon, väriin ja viivaan. Niemistön kokoelmassa näistä konstruktivisteista ovat edustettuina Ernst Mether-Borgström, Lars-Gunnar Nordström ja Sam Vanni. Juhani Linnovaaran taiteella on merkittävä asema kokoelmassa, kokoelmassa onkin noin 80 hänen työtään. Kokoelma on karttunut vuosittain ja nykyisin hankintoja tekevät Leena ja | Vuonna 1994 Henna ja Pertti Niemistön keräämästä ainutlaatuisesta nykytaiteen kokoelmasta oli koottuna Hämeenlinnan Taidemuseoon näyttely. Seuraavana vuonna tehtiin sopimus, jolla Niemistöt tallettivat kokoelman teoksia entisen kotikaupunkinsa taidemuseoon. Tunnusomainen piirre kokoelman teoksille on geometrinen muotokieli ja konstruktivismi sekä vapaamuotoisempi abstrakti ilmaisu. Molempien suuntien juuret ovat 1900-luvun alkupuolen modernismissa. 1950-luvulla ryhmä taiteilijoita korosti rakenteellista selkeyttä ja paneutumista muotoon, väriin ja viivaan. Niemistön kokoelmassa näistä konstruktivisteista ovat edustettuina Ernst Mether-Borgström, Lars-Gunnar Nordström ja Sam Vanni. Juhani Linnovaaran taiteella on merkittävä asema kokoelmassa, kokoelmassa onkin noin 80 hänen työtään. Kokoelma on karttunut vuosittain ja nykyisin hankintoja tekevät Leena ja Kari Niemistö. Kokoelmassa on kotimaisen taiteen lisäksi edustettuna merkittäviä skandinaavisia ja balttilaisia taiteilijoita. Henna ja Pertti Niemistö perustivat vuonna 1990 kuvataidesäätiön, joka myöntää vuosittain huomattavan Ars Fennica -taidepalkinnon. Useimmat palkinnon saaneet taiteilijat ovat edustettuna kokoelmassa, jossa on maalausten ja grafiikan lisäksi veistotaidetta, tilateoksia ja valokuvataidetta. Vuonna 2010 talletuskokoelmasta solmittiin 10 vuoden jatkosopimus ja Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelman nimeksi tuli Niemistö-kokoelma. | ||
=== Vexi Salmen keräämää nykytaidetta === | === Vexi Salmen keräämää nykytaidetta === | ||
Versio 1. helmikuuta 2024 kello 21.29
Hämeenlinnan Taidemuseo sijaitsee Keinusaaressa Vanajaveden rannalla Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehtaan alueella. Museo esittelee taidehistoriallisia ja nykytaiteen kokoelmia ja vaihtuvia erikoisnäyttelyitä, joiden yhteydessä pidetään esitelmiä, elämys- ja teemaopastuksia, musiikkiesityksiä, työpajoja ja taidetapahtumia. Museo julkaisee taidekirjoja, taidepostikortteja ja –julisteita. Hämeenlinnan Taidemuseo on toiminut vuodesta 1983 alkaen Kanta-Hämeessä aluetaidemuseona, joka antaa kuvataiteen asiantuntija-apua ja neuvontaa.
Historia
Hämeenlinnan Taidemuseo vihittiin käyttöön toukokuussa 1952. Taidemuseon kokoelmien perustan loivat Viipurin taidemuseosta vuonna 1939 sodan tieltä evakuoidut yli sata teosta. Näitä sodan jälkeen talletettuja viipurilaisia kokoelmia ovat Viipuri-Säätiön, Viipurin Taiteenystävät ry:n ja Kordelinin säätiön kokoelmat.
Perustamisen yhteydessä Hämeenlinnan Taidemuseota varten korjattiin C.L. Engelin intendentinkonttorin vuonna Keinusaareen suunnittelema viljamakasiini. Makasiini säilyi taidemuseoksi saneerattuna ulkonaisesti lähes ennallaan. Vain valkoinen ulkoväritys muutettiin vaalean okran väriseksi. Muutostyöt tehtiin kaupunginarkkitehti Olavi Sahlbergin suunnitelmien mukaisesti. Lattian alla kiertävä säteilylämmitys, salien vaalea yleisväritys ja kokonaan loisteputkin hoidettu valaistus edustivat tuolloin uusinta museotekniikkaa. Taidemuseon Engel-rakennus suljettiin syksyllä 2002 peruskorjauksen vuoksi ja se avautui yleisölle keväällä 2004 museotekniikaltaan uudistuneena.
Taidemuseon avajaisnäyttelyssä nähtiin muun muassa Ester Heleniuksen maalauksia ja Viipurin Taiteilijaseuran ja Hämeenlinnan Taideyhdistyksen taiteilijoiden teoksia. Museon pitkäaikainen intendentti oli vuonna 1953 tehtävään valittu opettaja ja taidemaalri Taisto Ahtola. Hän hoiti tehtävää aina eläkkeelle siirtymiseensä, vuoteen 1980 asti, jolloin johtajaksi tuli FM Ulla Huhtamäki. Vuodesta 2003 alkaen johtajana toimi FM Taina Lammassaari. Vuodesta 2019 lähtien museonjohtajana on ollut Jenny Valli.
1980-luvulla taidemuseon toimisto sijoitettiin läheiseen Pinellan huvilaan. Vuonna 1997 taidemuseo sai 1000 neliötä lisää näyttelytilaa, kun päärakennuksen naapurissa sijaitseva punatiilinen entinen viljamakasiini kunnostettiin museon käyttöön. Rakennuksen on suunnitellut valtionarkkitehti, saksalaissyntyinen Ernst Bernhard Lohrmann vuonna 1852. Uuteen museotilaan talletettiin Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelma.
Kokoelmat
Nykyisin museon runsaat 8 000 teosta muodostavat valtakunnallisesti merkittävän kokoelman, johon kuuluu suomalaista kuvataidetta 1800-luvulta nykypäivään sekä pieni kokonaisuus ulkomaista taidetta. Museo on vastaanottanut vuosikymmenien kuluessa monta merkittävää lahjoitusta, jotka ovat käsittäneet pääosin vanhempaa kotimaista taidetta.
Kokoelmiin kuuluu useita huomattavia testamenttilahjoituksia, kuten taidemaalari Ester Heleniuksen, kuvanveistäjä Mikko Hovin ja tekstiilitaiteilija Laila Karttusen kokoelmat. Maaherra Jorma Tuominen testamenttasi museolle vuonna 2003 kaikkiaan 13 taulua, jotka ovat kotimaista taidetta 1900-luvun alusta alkaen. Huomattavia taidekokonaisuuksia ovat myös tohtori M.S. Elomaan testamenttikokoelma sekä taidemaalari Maija Isolan ja taidemaalari Reino Laitasalon tekemät lahjoitukset. Viimeisin merkittävä lahjoituskokoelma on vuodelta 2007, jolloin Suomen Kulttuurirahasto lahjoitti yhteensä 37 teosta. Lisäksi museo kartuttaa kokoelmaansa ostoin. Kuntaliitoksen yhteydessä vuoden 2009 alussa kokoelmiin liitettiin Lammin kunnantalossa sijainnut opettaja Vilho Penttilän taidekokoelma, jossa on 80 teosta.
Niemistö-kokoelma
Vuonna 1994 Henna ja Pertti Niemistön keräämästä ainutlaatuisesta nykytaiteen kokoelmasta oli koottuna Hämeenlinnan Taidemuseoon näyttely. Seuraavana vuonna tehtiin sopimus, jolla Niemistöt tallettivat kokoelman teoksia entisen kotikaupunkinsa taidemuseoon. Tunnusomainen piirre kokoelman teoksille on geometrinen muotokieli ja konstruktivismi sekä vapaamuotoisempi abstrakti ilmaisu. Molempien suuntien juuret ovat 1900-luvun alkupuolen modernismissa. 1950-luvulla ryhmä taiteilijoita korosti rakenteellista selkeyttä ja paneutumista muotoon, väriin ja viivaan. Niemistön kokoelmassa näistä konstruktivisteista ovat edustettuina Ernst Mether-Borgström, Lars-Gunnar Nordström ja Sam Vanni. Juhani Linnovaaran taiteella on merkittävä asema kokoelmassa, kokoelmassa onkin noin 80 hänen työtään. Kokoelma on karttunut vuosittain ja nykyisin hankintoja tekevät Leena ja Kari Niemistö. Kokoelmassa on kotimaisen taiteen lisäksi edustettuna merkittäviä skandinaavisia ja balttilaisia taiteilijoita. Henna ja Pertti Niemistö perustivat vuonna 1990 kuvataidesäätiön, joka myöntää vuosittain huomattavan Ars Fennica -taidepalkinnon. Useimmat palkinnon saaneet taiteilijat ovat edustettuna kokoelmassa, jossa on maalausten ja grafiikan lisäksi veistotaidetta, tilateoksia ja valokuvataidetta. Vuonna 2010 talletuskokoelmasta solmittiin 10 vuoden jatkosopimus ja Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelman nimeksi tuli Niemistö-kokoelma.
Vexi Salmen keräämää nykytaidetta
Lauluntekijä ja kirjailija Vexi Salmen eli Veikko Salmen keräämää nykytaiteen kokoelmaa esiteltiin taidemuseossa vuonna 2005 näyttelyssä ”Intohimona taide”. Salmi sopi laajan kokoelmansa tallettamisesta entisen kotikaupunkinsa Hämeenlinnan taidemuseoon. Kesällä 2010 Katri Wanner-Salmi ja Vexi Salmi tekivät päätöksen talletuksen muuttamisesta lahjoitukseksi. Vexi Salmen kokoelma käsittää sekä suomalaista että ulkomaista nykytaidetta useita satoja teoksia, maalauksia, grafiikkaa, piirustuksia ja veistoksia. Vexi Salmen kokoelman erityispiirteenä on virolainen nykytaide, muun muassa Leonhard Lapin, Andres Tolts ja Nukke Mall ovat edustettuna. Kokoelma täydentyy vuosittain uusilla hankinnoilla.
Teoksia taidemuseon kokoelmista
- Ester Heleniuksen maalaus Yksinäinen Kalla
- Hjalmar Munsterhjelmin maalaus Hämeenlinna
- Alarik Böökin maalaus Kesämaisema Karlbergista
- Martti Ranttilan maalaus Jaa - ei
- Eero Järnefeltin maalaus Heinäkuun päivä
Lue myös
Lähteet
- Hämeenlinnan kuvataiteilijoita 1860-1960. Hämeenlinnan taidemuseo 18.1.-10.9.1989. Hämeenlinnan taidemuseon julkaisuja 1989, 1.
- Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelma. Hämeenlinnan taidemuseon julkaisuja 1997, 4.
- Hämeenlinnan taidemuseon www-sivut http://www.hameenlinna.fi/Kulttuuri/Museot/Taidemuseo/
- Viipuri-säätiön taideteokset "lopullisesti” Hämeenlinnaan. Hämeen Sanomat 4.3.1992
- Sarjas, Ritva: Hämeenlinnassa nykytaidetta Niemistöjen kokoelmasta. Hämeen Sanomat 23.9.1994
- Nokela, Leena: Erään taidemuseon tarina. Glorian antiikki 1997:talvi, s. 14-15
- Lähdekorpi, Susanna: Maaherra Jorma Tuomisen viimeinen tahto: Lahjoitus museolle. Hämeenlinnan kaupunkiuutiset 19.2.2003.
- Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelma. Hämeenlinnan Taidemuseo 1997
- Taistelevat taulut. Hämeen Sanomat 9.1.1988
- Näistä tauluista nyt kiistellään. Hämeen Sanomat 24.8.1985
- Viherluoto, Päivi (toim.): Intohimona taide, Vexi Salmen taidekokoelma. A Passion for Art, Vexi Salmi Collection. Hämeenlinnan Taidemuseon julkaisuja 2/2005.