Harri Ahmas

Harri Ahmas

Vaasassa 25.4.1957 syntynyt säveltäjä ja fagotisti Harri Ahmas on asunut Lahdessa vuodesta 1994. Hän on suorittanut musiikinopettajan tutkinnon Sibelius-Akatemiassa 1981. Samasta laitoksesta hänellä on fagottidiplomi sekä sävellysopintoja Einar Englundin ja Einojuhani Rautavaaran johdolla. Fagottiopintoja on myös Wienin musiikkikorkeakoulusta ja Budapestin Franz Liszt –akatemiasta. Ahmas toimi fagotistina Radion Sinfoniaorkesterissa vuosina 1980-89 minkä jälkeen hän on kuulunut Sinfonia Lahden soittajistoon.

Nuorena Harri Ahmas oli kiinnostunut kevyestä musiikista, mutta opintojen jälkeen tie johti lähes yksinomaan ns. vakavaan musiikkiin. Säveltäjänä hän aloitti kamarimusiikilla. ”Viime vuosina olen säveltänyt paljon sinfoniaorkesterille. Teosten tyypit ja kokoonpanot vaihtelevat sävellystilausten mukaan.” Ahmakselle on myönnetty lukuisia apurahoja sävellystyöhön, mm. valtion puolivuotinen 1996 sekä Suomen kulttuurirahaston vuonna 2003 myöntämä apuraha. Hän sijoittui toiseksi ensimmäisessä kansainvälisessä Uuno Klami –sävellyskilpailussa 2004.

Sävellystuotanto käsittää orkesteriteosten osalta kaksi sinfoniaa, kolme konserttoa, kamarioopperan Sydänvirrat ja sävellyksiä puhallinorkesterille. Kamarimusiikkiteoksia on useille eri kokoonpanoille, mm. huilukvintetto, fagottikvintetto, vaskikvintetto, jousikvartetto sekä Tithonoksen elämästä alttosaksofonille, alttoviululle ja sellolle. Myös sooloteoksia on monille eri soittimille. Vokaaliteoksista mainittakoon Becket mezzosopraanolle, sellolle ja pianolle sekä kolme laulua Catulluksen runoihin baritonille ja kamariyhtyeelle. Varsinkin orkesterisovituksia on runsaasti Sinfonia Lahden levytyksinä. Fagotistina Ahmas on levyttänyt paljon nykymusiikkia.

Päijäthämäläisyys ei varsinaisesti heijastu hänen sävellystuotannossaan, mutta tilausteoksiin kuuluu mm. ASKO-fanfaari yhtymän 80-vuotisjuhliin 1998 sekä L(K)ahden tornin fanfaari vuodelta 1990. Ahmas harrastaa kirjallisuutta, avantouintia ja muuta liikuntaa.