Ero sivun ”Sydänmaa” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
p (Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”) |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Sydänmaa on [[Tuulos|Tuuloksen]] kylä. Se sijaitsee valtatie 12:n pohjoispuolella molemmin puolin valtatie 10:tä. | Sydänmaa on [[Tuulos|Tuuloksen]] kylä. Se sijaitsee valtatie 12:n pohjoispuolella molemmin puolin valtatie 10:tä. | ||
{{#display_map:61.111265,24.891729}} | |||
==== Kylähistoriaa ==== | ==== Kylähistoriaa ==== |
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 15.18
Sydänmaa on Tuuloksen kylä. Se sijaitsee valtatie 12:n pohjoispuolella molemmin puolin valtatie 10:tä.
Kylähistoriaa
Kylän nimestä on maininta eräässä vuoden 1458 asiakirjassa: Peder Kurkinen af Syden ja vuonna 1465; Hein Sydemaast. Vuonna 1539 Sydänmaalla oli kuusi taloa ja yksi rälssitila. Sydänmaalla sijaitsevan Paavolan talon aikaisempi nimi oli Savola, joka mainitaan vielä 1800-luvun asiakirjoissa. Maakirjassa vuodelta 1556-1563 kerrotaan, että talon perustaja Påvel Savolainen on kotoisin Savosta. Tuona aikana saapui Hämeeseen uudisasukkaita Savosta.
Koska kaksi eri heimoa on kohdannut toisensa ja on joutunut jakamaan nautinta- ja asuinalueet, on esim. pellot nimetty heimojen mukaan. Sydänmaalla on Hämäläisten nittu ja itäsuomalaisesta alkuperästä kertova Tommosenkaula, Romunkallion nitu ja Mehtäpeldo.
Tilat
Sydänmaan Paavolan tila oli keskiaikana Tavastin suvun omistuksessa, ja oli aikoinaan myös Sairialan herrojen lampuotitila. Paavolan tilan nykyiset rakennukset muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden. Päärakennus on 1880-luvulta ja kivinavetta vuodelta 1902.
Sydänmaan Eerolan talon hirsinen päärakennus on 1850-luvulta ja jyväaitta vuodelta 1754. Tilalla on myös aittarivi ja navetta. Eerolan taloon perustettiin kotiseutumuseo jo vuonna 1926, ja siellä on esillä talonpoikaisesineiden lisäksi myös Tuuloksessa tehtyjä kärryjä ja rekiä.
Lähteet
Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen Liitto. Hämeenlinna 2003
Jutikkala-Nikander: Hämäläisiä kartanoita ja suurtiloja. Helsinki 1946.