Ero sivun ”Kormun kartano” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
p (Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Kormun kartano sijaitsee [[Loppi|Lopella]]. | Kormun kartano sijaitsee [[Loppi|Lopella]]. {{#display_map:60.74117,24.65401}} | ||
Kormun kartano on muodostunut 1600-luvulla, jolloin Kormun kylässä oli kolme taloa. Kylä tunnetaan vuoden 1539 maakirjoista, mutta Lopella on ollut asutusta jo rautakaudella. Vuonna 1908 tila siirtyi maanviljelysneuvos [[H.G. Paloheimo|Hjalmar Gabriel Paloheimon]] omistukseen hänen mentyä naimisiin talon tyttären Ida Anderssonin kanssa. Paloheimo omisti ennestään [[Santamäen kartano|Santamäen kartanon]], johon hän oli myös tullut naimakaupan kautta. Paloheimolla oli ennestään neljä tytärtä, ja hän sai kolmannesta avioliitostaan vielä yhden tyttären. | Kormun kartano on muodostunut 1600-luvulla, jolloin Kormun kylässä oli kolme taloa. Kylä tunnetaan vuoden 1539 maakirjoista, mutta Lopella on ollut asutusta jo rautakaudella. Vuonna 1908 tila siirtyi maanviljelysneuvos [[H.G. Paloheimo|Hjalmar Gabriel Paloheimon]] omistukseen hänen mentyä naimisiin talon tyttären Ida Anderssonin kanssa. Paloheimo omisti ennestään [[Santamäen kartano|Santamäen kartanon]], johon hän oli myös tullut naimakaupan kautta. Paloheimolla oli ennestään neljä tytärtä, ja hän sai kolmannesta avioliitostaan vielä yhden tyttären. | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 15.18
Kormun kartano sijaitsee Lopella.
Kormun kartano on muodostunut 1600-luvulla, jolloin Kormun kylässä oli kolme taloa. Kylä tunnetaan vuoden 1539 maakirjoista, mutta Lopella on ollut asutusta jo rautakaudella. Vuonna 1908 tila siirtyi maanviljelysneuvos Hjalmar Gabriel Paloheimon omistukseen hänen mentyä naimisiin talon tyttären Ida Anderssonin kanssa. Paloheimo omisti ennestään Santamäen kartanon, johon hän oli myös tullut naimakaupan kautta. Paloheimolla oli ennestään neljä tytärtä, ja hän sai kolmannesta avioliitostaan vielä yhden tyttären.
Vanha, punamullattu päärakennus on ilmeisesti 1800-luvun alkupuolelta. Sen rinnalla on vuonna 1872 rakennettu päärakennus, jossa on myöhäisen uusklassismin piirteitä. Rakennuksia ympäröi tuuhea, vaahteraa kasvava puisto.
Tien toisella puolen on talousrakennusten ryhmä. Kartanoalueen luoteispuolella on kymmenkunta työväen asuinrakennusta, jotka on rakennettu 1910-luvulla palkkatyöväkeä varten.
Kormun kartanon yhteydessä on vuonna 1908 rakennettu Ansalan metsästysmaja. Metsästysmajan rakensi Ansalan Metsästysyhdistys (vuodesta 1920 Ansalaiset ry) Sen olivat perustaneet Karl Alfred Paloheimo ja hänen veljensä Hjalmar Gabriel Paloheimo, sekä Helsingin Suomalaisen Klubin metsästysseurue. Ansalaiset rakensivat metsästysmajan Hjalmar Paloheimon lahjoittamalle metsäiselle rinteelle Ansalanmäelle, noin viisi kilometriä lounaaseen nykyisen Riihimäen kaupungin keskustasta. Seuran jäsen arkkitehti Onni Tarjanne suunnitteli majan, jossa oli jyrkkä harjakatto, ikkunaluukut, lautaverhous, avoveranta, sekä yläparven 12 hengen nukkumatilat. Metsästysmaja on K.A. Paloheimon pojanpojan Arvi Paloheimon ja hänen perheensä kesänviettopaikka.
Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9