Ero sivun ”Gustafva Sofia Hjärne” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 54: Rivi 54:
Talvio Maila. Linnoituksen iloiset rouvat : romaani vanhan Viaporin ajoilta. 1941
Talvio Maila. Linnoituksen iloiset rouvat : romaani vanhan Viaporin ajoilta. 1941


[[Category:Kirjailijat|Hjärne, Gustafva Sofia]] [[Category:Hämeenlinnalaisia|Hjärne, Gustafva Sofia]]
[[Category:Kirjailijat|Hjärne, Gustafva Sofia]] [[Category:Hämeenlinnalaisia|Hjärne, Gustafva Sofia]][[Category:Häme-Wiki]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.22

Gustafva Sofia Hjärneä (o.s. Rosenborg, s. 1780 - k. 1860) on tituleerattu kääntäjäksi ja runoilijaksi, mikä oli harvinaista 1800 -luvun alussa, jolloin J.L. Runebergkin vasta aloitteli kirjailijan uraansa. Gustafva syntyi jossain päin Ruotsia ja kuoli Helsingissä, mutta piti kirjallista salonkia myös Hämeenlinnassa, kun hänen miehensä Gustaf oli maaherrana Hämeenlinnassa. Sofian ja Gustafin aika Hämeenlinnassa oli melko pitkä (1816-1833), minkä jälkeen Gustaf valittiin senaatin talousosaston varapuheenjohtajaksi.

1800 -luvun lopulla Sofiasta tuli suorastaan myyttinen hahmo Suomessa, kun esimerkiksi J.R. Danielson-Kalmari suositussa populaarihistoriallisessa kirjassaan syytti Sofiaa ja muita Viaporin upseerien naisia siitä, että tämä Pohjolan Gibraltar antautui 1808 venäläisille, jolloin Sofian mies Gustaf oli majuri ja Viaporin asevaraston hoitaja. Toisaalta suomalaisten kannalta ei liene suurta perustuslaillista merkitystä sillä oliko Suomen suuriruhtinaskunta Ruotsin vai Venäjän vallan alla. Esimerkiksi J.R. Danielson-Kalmari oli sitä mieltä, että Suomen autonominen asema Venäjän yhteydessä muistutti valtioliittoa. Ruotsin yhteydessä tällaista statusta ei Suomella koskaan ollut.

Hämeen linna

Gustafva Sofia Hjärnen runoelma perustuu varhaiskeskiaikaiseen hämäläiseen legendaan ja se on yksi varhaisimmista suomalaisten naisten julkaisemista kirjoista. Teos ilmestyi vasta vuonna 2016 ensimmäistä kertaa suomeksi!

Tawastehus Slott. En Romans









Tarinassa Birger-jaarli saapuu sisarensa Hildegardin kanssa Suomeen levittääkseen kristinuskoa. Hildegard rakastuu hämäläiseen heimopäällikköön. Birger estää rakastavaisten yhteiselon lukitsemalla sisarensa pieneen kammariin - tai muuraamalla linnan seinään ns. Kukkotorniin.

Hildegardin kohtalo on synnyttänyt toisen tarinan, yhden paikallisista kummitustarinoista, joka elää vielä tänä päivänä, sillä Hildegardin tai Synnove-neidon sanotaan kuljeksivan linnassa itkien rakastettunsa perään.

Anonyymi runoelma ilmestyi samana vuonna, kun Hämeenlinna paloi, ja runoteosta myytiin kaupungin kodittomiksi jääneiden asukkaiden auttamiseksi.

Teokset

Tawastehus Slott: en Romans af Birger Jarls af Bjelbo Tidehwarf. G. O. Wasenius. G. O. Wasenius, 1831 Digitoituna Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Lydiassa ([1])

Hämeen linna. Nysalor-kustannus, 2016

Hjärne kirjoitti muitakin runoja, joita julkaistiin eri lehdissä mm. Saimassa. Gustafva Hjärne debytoi runoilijana Schiller-mukaelmalla Tidningar ifrån Helsingfors -lehdessä 1830.

Käännöksistä

Gustafva Hjärne käänsi 1830- ja 1840-luvulla ruotsiksi kaksi pientä Th. Körnerin näytelmää. Så äro de alla -näytelmän esitt]i Delandin teatteriryhmä noin 1840. Guvernanten, joka oli kirjoitettu aleksandriini-runomittaan, esitettiin vasta kääntäjän kuoleman jälkeen.

Lisäksi hän käänsi ranskaksi Anna Maria Lenngrenin runon Porträtterna sekä yhden Zachris Topeliuksen kirjoittaman runon.

Lähteitä

J. R. Danielson, Suomen sota ja sotilaat vuosina 1808 ja 1809. 1896

Forssell, Pia. Hjärne, Gustafva (1780 - 1860). Kansallisbiografia ([2])

Gustafva Sofia Hjärne. Kirjasampo ([3])

Gustafva Sofia Hjärne. Wikipedia ([4])

Sofia Hjärne. Wikipedia [[5]]

Talvio Maila. Linnoituksen iloiset rouvat : romaani vanhan Viaporin ajoilta. 1941