Punaportti

Punaportti on ollut Hämeenlinnassa Kankaantaustan kaupunginosassa. Se oli aikoinaan rajaportti Vanajan kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin välillä. Kaupunki oli vuonna 1848 päättänyt, että Kankaantaan, Hattelmalan, Ojoisten sekä Luhtialan rajoille rakennetaan aidat portteineen, ettei maalaiskylien kotieläimet pääse kaupungin puolelle. Portit toimivat myös tulliporttina, joissa veronkantaja peri veroa kaikesta kaupunkiin tuotavasta tavarasta. Portit oli maalattu punaisiksi. Niiden vieressä oli vartijan asuntona toimiva vahtitupa. Kankaantaan punainen portti tuli kuuluisimmaksi, ja sen mukaan alettiin kutsua koko aluetta Punaportiksi tai "Punaseksi portiksi". Hämeenlinnan Myllymäellä on Punaportinkatu ja Hattelmalantien varressa Asuntolahotelli Punaportti. Sen yhteydessä on Kahvila Punaportti sekä Punaportin liikuntahalli. Alueella on myös Koulutuskeskus Tavastian harjoitteluravintola Keltanokka.
<widget type="googlemap"> <marker lat="60.98697" lon="24.44089">Punaportti</marker> </widget>

Punaportin "esikaupunkialue"

Läheisellä Poltinahon kasarmialueella majaili venäläinen sotaväki, joka vaikutti ympäristön elämään. Sotilaat alkoivat käyttää portinvartijan asuntoa kapakkanaan, mikä veti puoleensa uusia kapakkayrittäjiä. Venäläiset perustivat pieniä puoteja Punaportin läheisyyteen 1800-luvun loppupuolella. Vuoden 1890-luvun isojaon määräyksestä Kankaantaan Jaakkolan talon piti muuttaa Punaportin lähelle eli aivan Vanajan ja Hämeenlinnan kaupungin rajalle. Jaakkolan isäntä rakensi mailleen vuokra-asuntoja, joista tuli varsinainen riesa Vanajan kunnalle. Tiheä mökkikylä ulottui punaisesta portista muutama sata metriä Helsingin vanhan tien varrelle. Kylä veti puoleensa ulkopuolistakin väkeä, ja monenlaista häiriötä ja rikoksiakin tapahtui. Alue sai vapaakaupungin maineen. Siellä oli 23 pientä mökkiä, joissa asui yhteensä 140 ihmistä, enimmäkseen entisiä venäläisiä sotilaita ja venäläisiä leskivaimoja lapsineen sekä 65 muualta Suomesta muuttaneita "joutolaisnaisia". Punaportin elämästä kirjoitti joku vanajalainen Hämäläinen -lehdessä vuonna 1873. Punaportille asetettiin oma poliisi vartioimaan järjestystä ja vuonna 1869 julkaistiin Punaportin poliisijärjestys. Läheinen Myllymäen alue kärsi myös huonosta maineesta 1900-luvun alkupuolella, mutta se ei ollut mitään verrattuna Punaportin esikaupunkiin, jossa kävelyä pimeän aikana vältettiin.

Vanajan kunta halusi päästä eroon koko Punaportin alueesta. Hämeenlinnan kaupunki osti Jaakkolan tilan maita vuonna 1917, mutta hallinnollisesti alue kuului yhä Vanajaan. Punaportin alueelle oli kehkeytynyt köyhälistöasujaimisto, jonka olosuhteet ja köyhyys huononivat erityisesti vuosina 1917 ja 1918, jolloin monet joutuivat työttömiksi. Vanajan kunta halusi Hämeenlinnan kaupungin huolehtivan omistamissaan taloissa asuvista työttömistä. Vanaja toivoi alueen siirtymistä myös hallinnollisesti kaupunkiin, joka oli sen aikaisemmin evännyt säästäväisyyssyistä. Vuonna 1918, ennen kansalaissodan puhkeamista Vanaja teki tästä aloitteen, mutta vasta vuonna 1948 Punaportti ja koko Kankaantaan kylä liitettiin alueliitoksessa Hämeenlinnaan.

Vuonna 2012 rakennetaan Punaportin läheisyyteen vanhan Poltinahon kasarmialueelle Hämeenlinnan uutta poliisitaloa.

Lähteet

Vilkuna, Anna-Maria: Vanajan historia III. Hämeenlinna 2004. ISBN 951-95296-6-7

Salokannel, Akseli: Punaportti. Kirjoitus Hämeenlinna, Hämeenlinna-seuran julkaisussa n:o XVI. 1966

http://goo.gl/RpCtp

http://www.punaportinblues.fi/