Ero sivun ”Hilja Haahti” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
 
p (yksi versio)

Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 11.58

Kirjailija Hilja Theodolinda Haahti (Krohn, ent. Hahnsson) (1874-1966) syntyi ja vietti lapsuutensa Hämeenlinnassa, jossa hänen isänsä Johan Arvid Hahnsson (1834-1888) oli Hämeenlinnan Ruotsalaisen Yläalkeiskoulun suomen kielen opettaja. Hilja Haahdin äiti oli kirjailija Theodolinda Hahnsson (1838-1919), joka oli ensimmäinen suomenkielinen naiskirjailija - ja Hämeenlinnan ensimmäinen huomattava kirjailija. Hilja Haahdella oli vanhempi veli, Hannu Haahti (1865-1935), josta tuli pappi. Isän kuoltua perhe muutti Helsinkiin vuonna 1962, jossa Hilja Haahti pääsi opiskelemaan "sukupuolesta vapautettuna" Helsingin yliopistoon ja valmistui kielten maisteriksi vuonna 1902. Haahden äiti avioitui lehtori, senaattori, valtioneuvos Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen (1830-1903) kanssa. Hilja Haahti sai katsoa aitiopaikalta Suomen poliittista elämää sortovuosien aikana.

Lapsuus Hämeenlinnassa

Hilja Haahti kuvaa lapsuuttaan Hämeenlinnassa teoksessaan Kotini puhuu. Hiljaisessa pikkukaupungissa koti ja koulu - ja "haaveitten valtakunta" - muodostivat hänen maailmansa. Haahden perhe asui Kasarmikatu 1:ssä. Kesät vietettiin kahdeksan kilometrin päässä maalla, Katumajärven rannalla, jossa perheellä oli omenapuiden ympäröimä huvila. Kirjailija muistelee näitä aikoja teoksessaan Kotini puhuu:

Hän katseli kaihoavin silmin etäisiin avaruuksiin, sellaisina kuin ne aukenivat hymyilevältä Kappolanvuorelta tai erämaiden ympäröimältä Kiimakalliolta. Ei väliä, vaikka torni, joka siinsi pitkänomaisen Katumaajärven takaa, oli oman tutun pikkukaupungin kirkontorni. (Huom. Katumajärven nimessä oli tuolloin kaksi a-kirjainta.)

Henkinen ja hengellinen perintö

Hilja Haahden vanhemmat olivat innokkaita suomen kielen aseman sekä kansallisuusaatteen puolestapuhujia. Vaikka 1800-luvun lopun Suomessa naiskirjailijoita pidettiin toisarvoisina, Haahden perheessä kirjoittaminen ja kirjallisuus kuuluivat olennaisesti arjen työhön. Koti oli sivistynyt, naisten tasa-arvoa, taidetta ja uskonnollista vakaumusta arvostava. Hilja Haahti sai merkittävimmät uskonnolliset vaikutteensa Hämeenlinnan Suomalaisen Tyttökoulun johtajalta Anna Liliukselta, joka oli joutunut kosketuksiin vapaakirkolliseen herätykseen. Tämä angloamerikkalainen herätysliike tuli Suomeen 1800-luvun loppupuolella ja vaikutti erityisesti sivistyneistön keskuudessa. Liikkeen henkilökohtaista uskonratkaisua korostava sanoma, mutta toisaalta sen ajatus naisen ja miehen tasa-arvoisuudesta vaikutti Haahden elämään ja tuotantoon. Monet hänen runoistaan päätyivät virsikirjan sivuille, kuuluisimpiin niistä kuuluu Tule kanssani Herra Jeesus. Hän on myös suomentanut laulun Maa on niin kaunis. Haahti toimi opiskeluaikanaan aktiivisesti NNKY:ssä sen tultua Suomeen vuonna 1895 sekä vuonna 1899 perustetussa Naisylioppilaiden Kristillisessä Yhdistyksessä.

Työ ja avioliitto

Valmistuttuaan Hilja Haahti toimi Helsingin suomalaisen tyttökoulun suomen kielen ja saksan kielen opettajana 11 vuotta. Hänelle opettaminen oli yhteiskunnallisesti tärkeä tehtävä, jonka tavoitteena oli mm. naisten tasa-arvon kehittäminen. Haahti luopui kuitenkin opettajan toimestaan mentyään naimisiin muusikko Ilmari Krohnin (1867-1960) kanssa. Koska Ilmari Krohnilla oli patriarkaalinen käsitys perheestä ja uskonnosta, joutui Hilja Haahti etsimään oman kirjailijantiensä ja itsenäisyytensä uudessa, ristiriitoja aiheuttavassa tilanteessa. Hänestä tuli myös äidistään orvoksi jääneen lapsikatraan uusi äiti. Kaikesta huolimatta kirjailija säilytti oman sisäisen uskonsa, minuutensa ja vapautensa. Kirjailijan keskeinen teema oli alusta asti naiskuva ja naisen roolit, mikä kuvaa hänen tavoitteitaan ja taisteluaan.

Tuotanto

Haahdin laaja kirjallinen tuotanto sisältää runoja, romaaneja ja muistelmia. Kaikkiaan hänen tuotantonsa käsittää yli 50 teosta. Hämeenlinnasta kertovat romaanit Israelin tyttäret (1903), Seija tyttösen tarina (1924), Kotini puhuu (1932) sekä 2-osainen Kaurialan kartano; Kaunis Kauriala (1940) ja Kaurialan nuori emäntä (1941).

Muistolaatta Hämeenlinnassa

Haahden syntymäkodin paikalla (Kasarmikatu 1) olleen talon muistolaatta paljastettiin 22.5.1957. Iäkäs kirjailija oli itsekin paikalla puolisoineen.

Teoksia

  • Aamusäteitä. WSOY, Porvoo. 1912. Verkkokirjasto
  • Ahertajat. Otava, Helsinki. 1918. Verkkokirjasto
  • Anna Liliuksen muisto : Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun 50-vuotisjuhlan johdosta. Otava, Helsinki. 1928. Verkkokirjasto
  • Elämän pyhiinvaellusteiltä : kokoelma eri kirjailijain kertomuksia. Otava, Helsinki. 1923. Verkkokirjasto
  • Hehkuvan kevään maa. Otava, Helsinki. 1913. Verkkokirjasto
  • Helvi : kertomus nuorisolle. Otava, Helsinki. 1915. Verkkokirjasto
  • Ikiaartehet. Idän tietäjät. 196. Verkkokirjasto
  • Israelin tyttäret. Otava, Helsinki. 1903. Verkkokirjasto
  • Jos me tunnustamme... : romaani. Otava, Helsinki. 1948. Verkkokirjasto
  • Juhlamuisto. Otava, Helsinki. 191. Verkkokirjasto
  • Kadotettu kirje. Otava, Helsinki. 1933. Verkkokirjasto
  • Kaksi kotimaata : laulelmia. Otava, Helsinki. 1903. Verkkokirjasto
  • Kaukaisten aikojen takaa : sukuni, lapsuuteni ja varhaisnuoruuteni muistoja. Otava, Helsinki. 1956. Verkkokirjasto
  • Kaunis Kauriala : romaani. Otava, Helsinki. 1940. Verkkokirjasto 
  • Kaurialan nuori emäntä : romaani. Otava, 1941. Verkkokirjasto
  • Kesätoverit : meren säveliä. Otava, Helsinki. 1905
  • Kotini puhuu. Otava, Helsinki. 1932
  • Kotkat. Otava, Helsinki. 1907
  • Kun valkenee. Otava, Helsinki. 1914
  • Kunnia Herran. SLEY-kirjat, Helsinki. 1982
  • Lukupiiri kokoontuu : kertomuksia. Otava, Helsinki. 1954
  • Luvattu maa. Otava, Helsinki 1925
  • Mahdottomuus mahdolliseksi : "Sotkuisen solmun" henkilöitten vaiheita. Otava, Helsinki. 1936
  • Maksoi mitä maksoi : romaani. Otava, Helsinki. 1944
  • Meidän lasten kuvakirja. WSOY, Porvoo 1908
  • Muistoköynnös : runoja. Otava, Helsinki. 1922
  • Nuoruuteni vuodet. Otava, Helsinki. 1958
  • Oma Mirri. Otava, Helsinki. 1963
  • Oraita. Edlund, Helsinki. 189. Verkkokirjasto
  • Pyhillä poluilla. Otava, Helsinki. 1923
  • Päiväkirjan lehtiä. Otava, Helsinki. 1950
  • Sammatin sisarukset : kulttuuriromaani. Otava, Helsinki. 1947
  • Seija tyttösen tarina. Otava, Helsinki. 1924
  • Seimeltä ristin luo. Otava, Helsinki. 1926
  • Sotkuinen solmu. Otava, Helsinki. 1930
  • Sukupolvet vaihtuvat : romaani. Otava, Helsinki. 1938
  • Todistaja. Otava, Helsinki. 1921
  • Tuhotulva : kolminäytöksinen sävelrunoelma. Otava, Helsinki. 1916
  • Tulen liekit : romaani. Otava, Helsinki. 1953
  • Tuomenterttuja. Otava, Helsinki. 1899
  • Tähti johtaa : runoja. Otava, Helsinki. 1934
  • Valkeneva tie. Otava, Helsinki. 1910
  • Vanhaa ja uutta : runokokoelma. Otava, Helsinki. 1908
  • Joulupuhteiksi : pojille ja tytöille. WSOY, Porvoo. 1911
  • Kodin kynttilät. Otava, Helsinki. 1928


Lähteet


Noudettu kohteesta ”https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Hilja_Haahti&oldid=383”