Joentaka

Joentaka on kylä Lopella. Kylän nimi, Joentaka, lienee muinaisen Lopen kylän asukkaiden antama. Kirkonkylältä katsoen se on joen takana oleva seutu, joten kylä sai sen mukaisesti nimensä. Kylässä on n. 400 asukasta, ja kesäisin lukumäärä nousee n. 200:lla asukkaalla.

<widget type="googlemap"> <marker lat="60.712474" lon="24.500098">Joentala</marker> </widget> 

Joentaan seuduilta on löytynyt todisteita kivikauden ajan asutuksesta. Siellä on löydetty myös rautakautinen esinelöytö. Joentaan kylän nimi mainitaan Lopen pitäjän ensimmäisessä virallisessa asiakirjassa, joka tutkijoiden mukaan ajoittuu vuosien 1400-1420 välille. Tällöin Maunu-niminen kyläläinen esiintyi todistajana Janakkalan kirkonkokouksen pöytäkirjaan merkityssä asiassa.

Vanhakosken mylly

Loppijärvestä laskevassa Isojoen Vanhakosken varrella toimineista vesilaitoksista on säilynyt vain vuonna 1919 rakennettu mylly. Se sijaitsee erillisessä kaivetussa uomassa, joka johti käyttöveden turbiinille. Vanhemmat myllypaikat ovat luonnonuomassa. Myllypaikan luona on puisen myllyn lisäksi laitoksen hoitajan uudistettu asuinrakennus sekä tiesillan pohjoispuolella entinen myllärinasunto piharakennuksineen. Myllytuvassa on asunut mylläri Juho Peltola, joka vuokrasi Vanhankosken koskioikeudet ja myllyn vuonna 1911. Myllärinasunnon vieressä on Vanhakosken tila, jossa on asunut aikoinaan Vanhankosken sahan "tälläri" eli asettaja, Mooses Duktig (myöh. suku ottanut Vanhakoski -nimen). Nykyinen asuinrakennus on 1900-luvulta.

Joentaan pappila

Joentakana Kittilän pappilassa pappeja jo yli 300 vuotta vuoteen 1994. Joentaan kylän ensimmäinen pappi Simon Ahonius asettui kuudentena kappalaisvuotenaan Kittilän uuteen pappilaan. Kuninkaallinen kirje määräsi vuonna 1693 vuosia veronmaksukyvyttömänä olleen kruununtilan kappalaisen puustelliksi. Talo sijaitsi nykyisen Joentaan ala-asteen alapuolella, Martti Pönkän talon paikkeilla. Simon isännöi Kittilää vuoteen 1718. Carl Wileniuksen ollessa kappalaisena vuosina 1828 -1868 Kittilä oli jo ränsistynyt. Pellot olivat rappiolla ja kappalainen sitoutui vuokraamaan tilan peltoineen vuokramiehelle vuodesta 1867 lähtien 1900-luvulle asti. Vuonna 1870 tehtiin seurakunnassa päätös uuden pappilan rakentamiseksi Kittilän mäelle. Kristian Uusitalo myi seurakunnalle vojakkalalaisen syytinkirakennuksen uudeksi pappilaksi. Rakennuksen vastaanottotarkastus oli vuonna 1871. Uuden pappilan ensimmäinen isäntä oli Lauri Palonen (1871 -1875), Emil Nestor Setälän kasvatusisä. Palonen oli Branderien eli Paloheimon sukua.

Koidulan kivi

Lydia Koidula (1843-1886) oli virolainen runoilija ja maansa näytelmäkirjallisuuden ja näyttämötaiteen perustaja. Hän oli myös Viron ensimmäinen naiskirjailija ja kansallinen herättäjä. Koidula vieraili isänsä, sanomalehtimies ja kirjailija J.V. Janssenin kanssa Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen luona Leppälahdessa Loppijärven rannalla. Yrjö-Koskinen lahjoitti Koidulalle suuren siirtokivilohkareen sillä ehdolla, että se jäisi Suomeen Lydia Koidulan nimikkokiveksi. Koidulan haaveena oli Suomen ja Viron itsenäisyys ja yhteistyö. Loppi-Seura hankki vuonna 1973 Tallinnan Estonia -teatterissa olevasta kuvanveistäjä Juta Eskelin tekemästä Koidulan reliefistä toisinnon Lopelle. Se kiinnitettiin lahjakiveen.

Äijämäen juoksuhaudat

Pappilanpuistoa vastapäätä, Nyynäistentien varrella on juoksuhautoja, jotka rakennettiin Venäjän puolustukseksi 1. maailmansodan aikaan. Joentaan kyläyhdistys on kunnostanut  historiallisesti merkittävän alueen Museoviraston ja YliSet ry:n myötävaikutuksella. Juoksuhaudat ovat muinaismuistolain suojelemia sotamuistomerkkejä.
Joentaan kylällä on säilynyt myös monta hauskaa tarinaa juoksuhautojen rakentamistöistä. Niihin voi tutustua kylän oppaiden avulla juoksuhauta-alueella. Alueella on myös levähdyspaikka ja opastustaulu, josta selviävät kaivausten taustatiedot.

Kyläyhdistys

Joentaan kylän elämää kehittää vuonna perustettu kyläyhdistys. Se pyrkii aktivoimaan kylän asukkaita toimimaan yhdessä sekä tarjoaa heille virikkeitä ja yhdessäolomahdollisuuksia ympäri vuoden. Kylän viihtyisyys ja turvallisuus ovat tärkeitä tavoitteita. Kyläyhdistys on tehnyt kyläsuunnitelman, johon kylän kaikki asukkaat saavat sanoa sanansa. Kyläyhdistys on suorittanut kaksi palvelutarpeiden kartoituskyselyä asukkaille.

Kyläkoulu

Kyläkoulu on Joentaan kylän sydän, ja siellä toimii monenlaisia kerhoja eri-ikäisille asukkaille. Tällä hetkellä koululla kokoontuu jo kansantanssikerho ja jumppakerho aikuisille. Lopen seurakunta pitää alakoululaisille tarkoitettua kerhoa kerran viikossa. Koululle valmistettu kyläpiha tarjoaa nuorisolle liikunta- ja pelimahdollisuuksia. Kyläläisille järjestetään yhteisiä illanviettoja ja juhlia. Joentaan koulu on kolmeopettajainen kyläkoulu Nyynäistentien tuntumassa Joentakana Lopella.

Lähteet

Joentaan kyläyhdistys ry:n kotisivut 

http://goo.gl/SKXQT