Ismael Kallio

Ismael Kallio syntyi 1830 Hartolan Kumussa. Hänen isänsä oli pitäjänseppä Israel Nyberg. Seppä oli arvostettu ammattimies, ja 1800-luvun puolivälissä Hartolastakin useampi sepänpoika pääsi koulutielle.

Käytyään ensin koulua Heinolassa Ismael Kallio opiskeli Porvoon lukiossa ja tuli sieltä ylioppilaaksi vuonna 1855. Hän opiskeli teologiaa, mutta toimi sitten Helsingin ala-alkeiskoulun laulunopettajana toistakymmentä vuotta.

Ensimmäinen suomalainen teatteri, Suomalainen teatteri perustettiin Helsingissä vuonna 1872. Ensimmäinen näytös oli Porissa 13.10.1872. Kaarlo Bergbomin johtamassa teatterissa oli aluksi neljätoista näyttelijää. Ismael Kallio oli yksi näistä suomalaisen teatterin uranuurtajista. Kaikkiaan hän näytteli neljäntoista vuoden ajan.

Jätettyään teatterin Ismael Kallio hankki tilan Heinävedeltä, mutta kuoli siellä jo samana vuonna 1886. Tapio-lehdessä julkaistiin hänen muistokirjoituksensa.

”Kun tunsi itsessään suuren taipumuksen tälle wasta puhjenneelle kukalle, suomalaiselle taiteelle, niin otti hän eron koulunopettajan wirasta ja rupesi suurimmalla halulla ja harrastuksella suomalaisen taiteen palwelukseen.

Kallio ei mitään suurellista, joka koko maailmata ihmetyttäisi, kuwannut. Suomen kansan powesta kun oli noussut mieheksi, niin tunsi hän hywin suomalaisen tunteet ja tawat. Ja näiden kuwaamisessa juuri Kallio oli todellinen mestari.

Tuo maaseuduilla mahtawa henkilö, kanttori, jota Kallio Nummisuutarissa Sepeteuksena kuwasi, tai kylänräätäli Eenokkina kihlauksessa oliwat mitä karakterillisimmasti kuwatut. Monessa muussa kappaleessa muistellaan wielä hänen suurta näyttämiskykyä.”