Ero sivun ”Kansallis-Osake-Pankin Lahden konttori” versioiden välillä
imported>Oudzei (Into Saxelinin lihavointi poistettu, koska se on keskellä tekstiä, Muutettu wiki-linkiksi, jolla merkittävyys huomataan) |
imported>Oudzei (artikkelille kirjoitettu otsikon mukainen alkukappale ja Kansallis-Osake-Pankin Lahden toimitalosta kirjoitettu sisältö liitetty mukaan) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:35 KUVKUVP2013002 4.jpg |pienoiskuva|Kansallis-Osake-Pankki. Lähde: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.]] | [[Tiedosto:35 KUVKUVP2013002 4.jpg |pienoiskuva|Kansallis-Osake-Pankki. Lähde: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.]] | ||
<br /> | <br /> | ||
Kansallis-Osake-Pankin toimitalo valmistui kaupungin parhaalle paikalle [[Lahden kauppatori|torin]] varteen vuonna 1913. Harmaa graniitti viestitti suomalaisuudesta, rakennuksen linnamainen muotokieli rahalaitoksen vakavaraisuudesta ja varmuudesta. Talon suunnitteli arkkitehti [[Vilho Penttilä]], joka sai piirtääkseen joukon muitakin Kansallis-Osake-Pankin toimitaloja, sillä hänet tunnettiin suomenmielisenä ja -kielisenä. Vuonna 1964 rakennus purettiin puoliksi uudisosan tieltä. Samalla osa sen hienoista, taiteilija [[Into Saxelin]]in veistämistä julkisivuveistoksista tuhoutui. Talossa toimi alusta pitäen myös Lahden pääposti. Se muutti Mariankadun uuteen postitaloon vuonna 1959. | '''Kansallis-Osake-Pankki''' oli [[1889]]-[[1995]] toiminut suomalainen [[liikepankki]]. Se oli [[suomalaisuusliike|suomalaisuusliikkeen]] vastine [[Suomen Yhdyspankki|Suomen Yhdyspankille]]. Siihen liittyivät [[1933]] [[Luoto-Pankki]] ja [[1958]] [[Suomen Maatalous-Osake-Pankki]] sekä [[1992]] [[STS-pankki]]. [[1995]] Kansallis-Osake-Pankki ja [[Suomen Yhdyspankki]] sekä [[Unitas]] yhdistyivät ja niistä tuli [[Merita Pankki]]. [[1997]] [[Merita-Pankki]] ja [[Nordbanken]] yhdistyivät [[Merita-Nordbanken]]iksi. Kun [[2000]] [[Unibank]] ja Unibank ja [[Christiania Bank og Kreditkasse]] yhdistyivät [[Merita-Nordbanken]]iin tuli uudesta pankista [[Nordea]], jonka toiminta Suomessa jatkaa Kansallis-Osake-Pankin ja [[Suomen Yhdyspankki|Suomen Yhdyspankin]] toimintaa. | ||
==Kansallis-Osake-Pankki Päijät-Hämeessä== | |||
Kansallis-Osake-Pankki tuli nykyiseen Päijät-Hämeeseen alkaen Lahdesta. Kansallis-Osake-Pankin toimitalo valmistui kaupungin parhaalle paikalle [[Lahden kauppatori|torin]] varteen vuonna 1913. Harmaa graniitti viestitti suomalaisuudesta, rakennuksen linnamainen muotokieli rahalaitoksen vakavaraisuudesta ja varmuudesta. Talon suunnitteli arkkitehti [[Vilho Penttilä]], joka sai piirtääkseen joukon muitakin Kansallis-Osake-Pankin toimitaloja, sillä hänet tunnettiin suomenmielisenä ja -kielisenä. Vuonna 1964 rakennus purettiin puoliksi uudisosan tieltä. Samalla osa sen hienoista, taiteilija [[Into Saxelin]]in veistämistä julkisivuveistoksista tuhoutui. Talossa toimi alusta pitäen myös Lahden pääposti. Se muutti Mariankadun uuteen postitaloon vuonna 1959. | |||
==Lähteet== | ==Lähteet== | ||
Versio 25. lokakuuta 2014 kello 06.55
Kansallis-Osake-Pankki oli 1889-1995 toiminut suomalainen liikepankki. Se oli suomalaisuusliikkeen vastine Suomen Yhdyspankille. Siihen liittyivät 1933 Luoto-Pankki ja 1958 Suomen Maatalous-Osake-Pankki sekä 1992 STS-pankki. 1995 Kansallis-Osake-Pankki ja Suomen Yhdyspankki sekä Unitas yhdistyivät ja niistä tuli Merita Pankki. 1997 Merita-Pankki ja Nordbanken yhdistyivät Merita-Nordbankeniksi. Kun 2000 Unibank ja Unibank ja Christiania Bank og Kreditkasse yhdistyivät Merita-Nordbankeniin tuli uudesta pankista Nordea, jonka toiminta Suomessa jatkaa Kansallis-Osake-Pankin ja Suomen Yhdyspankin toimintaa.
Kansallis-Osake-Pankki Päijät-Hämeessä
Kansallis-Osake-Pankki tuli nykyiseen Päijät-Hämeeseen alkaen Lahdesta. Kansallis-Osake-Pankin toimitalo valmistui kaupungin parhaalle paikalle torin varteen vuonna 1913. Harmaa graniitti viestitti suomalaisuudesta, rakennuksen linnamainen muotokieli rahalaitoksen vakavaraisuudesta ja varmuudesta. Talon suunnitteli arkkitehti Vilho Penttilä, joka sai piirtääkseen joukon muitakin Kansallis-Osake-Pankin toimitaloja, sillä hänet tunnettiin suomenmielisenä ja -kielisenä. Vuonna 1964 rakennus purettiin puoliksi uudisosan tieltä. Samalla osa sen hienoista, taiteilija Into Saxelinin veistämistä julkisivuveistoksista tuhoutui. Talossa toimi alusta pitäen myös Lahden pääposti. Se muutti Mariankadun uuteen postitaloon vuonna 1959.
Lähteet
- Niskanen, Riitta. Lahden kaupunginmuseo.