Pappilanniemi

Pappilanniemi on kylä Hattulassa. Se kuuluu Koreilanlahden kulttuurimaisema-kokonaisuuteen ja on osa Vanajaveden kapeikon kulttuurimaisemaa Hattulassa.

<widget type="googlemap"> <marker lat="61.063572" lon="24.402938">Pappilanniemi</marker> </widget> 

Muinaishistoriaa

Kylään johtavan Pappilanniementien läheisyydessä on rautakautinen muinaisjäännös. Hautaröykkiön keskellä on silmäkivenä on uhrikivi eli kuppikivi. Kuppikiven kuoppiin uhrattiin ruokaa vainajille ja näin toivottiin menestystä ja hyvää satoa. Kuppiin kertyneellä sadevedellä yritettiin parantaa esim. silmäsairauksia. Kyseinen hautaröykkiö on kenties ollut Mierolan kalmisto. Kristinuskon päästyä vallalle kaikkia vanhoja tapoja ja uskomuksia ei pyritty hävittämään. Niille vain annettiin uusi kristillinen merkitys, jolloin muutos entiseen ei ollut liian suuri. Monet kirkot sijaitsevat vanhoilla pyhillä paikoilla, uhrilehdoissa. Pappilanniemi oli sopiva paikka pappilalle kalmistonsa vuoksi.

Vanha pappila

Piispa Johannes III Westfal ja Hattulan kirkkoherra ostivat 1405 Mierolan kylästä pappilaan tarvittavat maat 100 markalla. Pappilarakennuksia on niemessä ollut vuosisatojen aikana lukuisia. Ne tuhoutuivat tulipalojen tai pettäneiden perustusten vuoksi. Isonvihan aikaan venäläiset tuhosivat silloisen pappilan täysin. Nykyinen pappilarakennus on rakennettu 1865. Se edustaa 1800-luvun alkupuolen uusklassismia. Aumakattoisessa rakennuksessa on kaksi vanhaa kuistia ja 1900-luvun alkupuolella rakennettu kivinen arkisto-osa. Kivinen vanha navetta on rakennettu vuonna 1933. Pappila toimi kirkkoherran asuntona aina vuoteen 1957, jolloin valmistui uusi pappila vanhan kirkon lähelle. Pappilaan saneerattiin mielisairaalan työterapiatilat 1968. Mielisairaalatoiminnan loputtua pappila oli käytännössä tyhjillään kymmenkunta vuotta, nykyään se on asuttuna. Vanha pappila on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus ja osa rantamaisemaa.

Pappilanniemen sairaala

Pappilanniemen sairaala-alueen rakentamisesta järjestettiin 1955 suunnittelukilpailu, johon kutsuttiin arkkitehdit V. Rytöhonka, Veikko Nortomaa sekä Mika Erno ja Olavi Sahlberg. Sairaalarakennus ja sen ympärillä sijaitsevat kolme nelikerroksista pistetaloa rakennettiin vuosina 1956–1959 arkkitehtitoimisto Erno & Sahlbergin suunnitelman mukaan. Sairaalarakennus ja asuinkerrostalot edustavat oman aikansa hyvää laitosarkkitehtuuria. Sairaala ympäröivine rakennuksineen ja puistoineen on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskokonaisuus.

Mielisairaalan aikana pappilan navetassa oli ulkotyöläisten taukotupa ja henkilökunnan kuntosali. Nyt navettaa ollaan remontoimassa asuinkäyttöön. Navetan vieressä oleva puuverhoiltu asuintalo on rakennettu 1940-luvulla.

Pappilanniemen kylä tänään

Pappilanniemen muu rakennuskanta koostuu pääosin 1980-2000-luvulla rakennetuista omakotitaloista. Pappilanniementien varressa on rivitaloja vanhan herukkatarhan paikalla, sairaalan ja Vanajaveden välissä.

Pappilanniemessä on toimiva kyläyhdistys, jolla on kokoontumistila Lokki sairaalarakennuksessa. Yhdistys kirjaa toimintansa hyviä puolia, joihin kuuluu mm. yhteistyö Hattulan kunnan kanssa, yhteystyö yritysten ja yhdistysten kanssa, harrastustilan olemassaolo ja yhteiset tapahtumat. Pappilanniemen asukkaiden välillä on hyvä talkoohenki ja ilmapiiri.

Lähteet:

Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

www.pappilanniemi.fi