Ero sivun ”Pyhäniemen kartano” versioiden välillä
imported>Tapio Ei muokkausyhteenvetoa |
imported>Tapio Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
Uudessa omistuksessa Pyhäniemen kartanossa on alettu järjestää kesäisin taidenäyttelyitä ja konsertteja. | Uudessa omistuksessa Pyhäniemen kartanossa on alettu järjestää kesäisin taidenäyttelyitä ja konsertteja. | ||
Talvisodan loppuaikana Pyhäniemen kartano toimi [[Pyhäniemen lentokenttä|Pyhäniemen jäälentokentän]] huoltokeskuksena. | |||
==Lähdeviitteet== | ==Lähdeviitteet== | ||
Versio 27. toukokuuta 2014 kello 17.09
Pyhäniemen kartano on entinen ratsusäteritila, jossa olivat yhdistettynä kaksi ratsutilaa. Kartanon päärakennus on vuodelta 1780, ja nykyinen englantilaistyyppinen ulkomuoto on vuodelta 1907.
Kartanon omistanut varatuomari Oscar Collin perusti 1900 kartanolle Pyhäniemi Hjulfabrikin, joka valmisti puisia pyöriä hevoskärryihin ja kenttätykkejä varten. 1912 siirtyi kartanon omistus Hendrik Max Gilse van der Palsille, joka oli Alankomaiden konsuli. Oscar Collin hävisi tilan arvon Monte Carlon kasinolla.
Torpparien vapautuslain perusteella Pyhäniemen kartanosta siirrettiin kartanon torppareiden omistukseen 2000 hehtaaria 1918. 1919 Hendrik Max Gilse van der Pals luopui omistuksesta, joka siirtyi agrologi Paavo Pätiälälle. Viimeksi kartanon omistus vaihtui, kun Mika Lehto osti sen Heikki Tuomiselta ja tämän äidiltä sekä sisaruksilta 1 200 000 eurolla rakennuksineen ja 15 hehtaarin tontteineen.
1930-luvulla Pyhäniemen kartanolla kuvattiin useita kotimaisia elokuvia, jonka vuoksi paikkaa alettiin kutsua Hollolan Hollywoodiksi. Suomen Filmiteollisuus kuvari Pyhäniemessä mm. Aatamin puvussa ja vähän Eevankin (1940), Kaikenlaisia vieraita (1936), Kaivopuiston kaunis Regina (1941), Naiskohtaloita (1947), Roinilan talossa (1935), Seitsemän veljestä (1939), Serenadi sotatorvella (1940) ja Siltalan pehtoori (1934).
2000-luvulla Pyhäniemessä on kuvattu 2009-2010 valmistunutta elokuvaa Hella W., joka kertoo Hella Wuolijoesta. Elokuvaan liittyy kohtauksia Iitin Marlebeckin kartanoon ja Hämeenkosken Jokioisten kartanoon liittyen.
Uudessa omistuksessa Pyhäniemen kartanossa on alettu järjestää kesäisin taidenäyttelyitä ja konsertteja.
Talvisodan loppuaikana Pyhäniemen kartano toimi Pyhäniemen jäälentokentän huoltokeskuksena.
Lähdeviitteet
- Suomenkielisen Wikipedian artikkeli Pyhäniemen kartano
- Etelä-Suomen Sanomat, http://www.ess.fi/uutiset/paijathame/2009/01/12/pyhaniemen-kartano-sai-viimein-uuden-omistajan
- Pyhäniemen kartanon markkinointiviestintä kesänäyttelyitä ja konsertteja koskien
- Hella W. -elokuva