Lossarinlahti

Rantavyöhyke

Kellosalmen Lossarinlahden Avoimet niittymäiset rantavyöhykkeet ovat arvokkaita linnuston ja maisemankannalta, sillä se luo yhden kylän kauneimpia näkymiä. Rannan kasvillisuutta ovat muun muassa osmankäämi, ranta-alpi, rentukka ja rantakukka. Lossarinlahden linnusto on koko alueen monipuolisin. Avoin rantamaisema Lossarinlahdella on tärkeä linnustolle. Nurmipeitteinen rantavyöhyke on hyvä vesiensuojelun kannalta. Laidunnettuna tarjoaisi runsaasti kahlaajille elintilaa. Kapea rantaniittykaista lisää kylän luonnon monimuotoisuutta.

Kivinen saareke

Rannan ja tien välissä on hieno metsäsaareke. Saarekkeen reunat ovat puustosta tiiviit, mutta keskellä on suurien kivien muodostama alue, jossa on suurten pihlajien muodostama lehväkatto. Kohde on erilaisten eläinten ja kasvien kannalta merkittävä kasvupaikka ja sillä on maisemallista arvoa.

Saareke ja muinaisjäännös

Saarekkeen kasvillisuus on erittäin monimuotoinen. Lisäksi saarekkeessa on historiallisen ajan asuinpaikka. Kohde sijaitsee Virmailansaaren länsiosan etelärannalla olevan Lossarinlahden itäpuolella. Asuinpaikka on Vähäsaloon johtavan tien koillispuolella sijaitsevassa peltojen ympäröimässä metsikössä. Vuoden 2003 inventoinnin yhteydessä alueella havaittiin muun muassa kiukaan jäännökset ja viljelyröykkiöitä. Paikka todettiin historiallisen ajan autioituneeksi talon tai torpan paikaksi, mutta sitä ei inventoinnissa tutkittu tarkemmin. Historiallisen ajan muinaisjäännökset ovat keskiaikaisia ja sitä nuorempia ja ne ajoittuvat 1200-luvulta 1900-luvun alkuun. Kohteessa on hieno luonnonkasvillisuus. Saarekkeilla on paljon merkitystä maisemassa. Ne lisäävät maiseman ja luonnon monimuotoisuutta luomalla eläimille ja kasveille elinpaikkoja. Kehittämisehdotuksia: Kohde sopii osaksi Kellosalmen kyläpolkua. Kohteiden hoitoon saa maatalouden ympäristötuen erityistukea.

Lossarinlahden pohjukan ja Heikkilänlahden maisema

Lossarinlahden pohjukka on lehtipuuvaltainen metsikkö. Sitä on ansiokkaasti harvennettu ja tieltä puiden lomasta avautuu näkymiä lahdelle. Rannassa on koivuja ja tervaleppiä. Myös Heikkilänlahden puoleista rantapuustoa on myös harvennettu niin, että vesistömaisema avautuu myös Tehiselän suuntaan. Kehittämisehdotuksia: Tavoitteena olisi säilyttää rantapuuston puoliavoin ilme. Alueilla täytyy tehdä raivauksia muutaman vuoden välein.

Lähteet

• Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila – kylät Päijänteen sylissä. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013. ISBN 978-952-7050-02-6
• ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa
• Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila - kylät Päijänteen sylissä -pdf