Ero sivun ”Rinteelän muinaisjäännös” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Mtaavila
(Ak: Uusi sivu: Padasjoen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kirjuanmäellä. Kohde sijaitsee Päijänteessä olevan Virmailansaaren länsiosassa, Kellosalmen koillisrannalla. Asuinpaikka on pello...)
 
imported>Mtaavila
Rivi 10: Rivi 10:
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/padasjoki_2_painos_tulostusversio.pdf Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila - kylät Päijänteen sylissä -pdf]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/padasjoki_2_painos_tulostusversio.pdf Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila - kylät Päijänteen sylissä -pdf]
<br />


[[Luokka:Padasjoki]]
[[Luokka:Padasjoki]]
[[Luokka:Muinaisjäännökset]]
[[Luokka:Muinaisjäännökset]]
[[Luokka:Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin]]
[[Luokka:Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]]

Versio 26. maaliskuuta 2014 kello 14.43

Padasjoen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kirjuanmäellä. Kohde sijaitsee Päijänteessä olevan Virmailansaaren länsiosassa, Kellosalmen koillisrannalla. Asuinpaikka on pellolla noin 500 metrin päässä salmen ylittävästä sillasta itäkaakkoon. Maaperä pellolla on soransekaista hiekkaa. Vuoden 2003 inventoinnin yhteydessä pellolla havaittiin kaksi erillistä löytöaluetta. Toinen alueista sijaitsee pellon ylärinteellä Kirjuan tilalle menevän tien lounaispuolella ja toinen pellon alarinteellä lähellä rantaa. Löytöinä pellolta on kvartsi-iskoksia.

Vaikka kivikauden ihmiset olivat lihansyöjiä, ei muutakaan ravintoa hyljeksitty. Kasveja on kerätty ravinnon lisäksi myös punontatöihin, rohtoihin, värjäykseen ja nahkojen parkitsemiseen. Kaivelukepillä etsittiin syötäviä juuria, kaislan, järviruo’on, lumpeen ja suovehkan juuret juurakot ovat olleet hyvin ravintopitoisia. Marjat ovat varmasti olleet suosittuja. Pähkinäpensas on ollut yleinen koko Suomessa. Ulpukan pulleita hedelmiä on käytetty ravintona. Lintujen munia on kerätty ravinnoiksi. Suomessa elettiin lähes koko kivikausi pyynnin ja keräilyn varassa. Vesipähkinän ja pähkinäpensaiden siirtoa ja hoitoa voidaan pitää alkeellisena viljelyn esiasteena.

Lähteet